keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Ringudingu

Olin muuten viime viikonloppuna baarissa. Katsomassa keikkaa, lauleskelemassa itsekin ja ylipäätään tuulettumassa.

Olen arjessa kulkenut vieläkin jätkämäisissa vaatteissa, vaikka uusivuosilupaillen ajattelin palata muoti- ja naisellisuusnautintoihin. Mukavuus ja liike ilman vaatteiden minkäänlaista haittaa on voittanut edelleen. Baariin kuitenkin repäisin. Laitoin varsikorkkarit ja näyttelin reisiäni vesirajaan asti.

Jossain vaiheessa kyttäävät miehet (enkä tietenkään tarkoita, että minä olisin ollut ainoa katseita saanut nainen) ja ylipäätään baarin yleinen huvittava saalistustunnelma saivat kuitenkin aikaan sen, että tein epäilemäni vaihdoksen...
© Francis Ritualo. Uros havaitsee naaraan illanviettoympäristössä. Onneksi minulla on tämä tuoppi tässä stressileluna.
(Ihmiset, etenkin miehet, ajattelevat varmaan näyttävänsä baareissa saalistavilta tiikereiltä tai leijonilta hieman kyyryssä olevine asentoineen ja pistävine katseineen. Usein ainakin itselle ympäristö näyttää hymyä aiheuttaen olevan täynnä kummituseläimiä.)

Vaihdos, niin. Laitoin oikeaan nimettömään mukaan ottamani sormuksen vasempaan. Hassua, outoa ja mielenosoituksellista ehkäpä. Mutta hyödyt tuntuivat olevan isommat kuin haitat.

Vispailin vielä tavallista vapautuneempana, ja keikalla muutenkin olin täydellä pokalla eturivissä tuijottamassa soittoa ilman bändäriajatusten vilahdustakaan, muille tai huomionarvoisemmin siis itselle. Hieman meinasi alkaa harmittaa komea rumpali, joka taisi pitää hymystä ja hetkuilustani, mutta ei niinkään sormuksesta. Mutta no joo, ei bändärivivahteen tilanteesta mitään olisi oikein missään ulottuvuudessa tullut / Ehkä törmään ihmiseen muualla.

Miestä kun en ole ajatellut mistään baarituttavuudesta muutenkaan huolia, oli sormus ihan loistava idea. (Itse voisin aika ilme värähtämättä jututtaa vierasta miestä päivänvalossa. En niin tee, koska se olisi pommi, outoa, ja olisin todennäköisesti heti kättelyssä kemian pomoilija, mitä en toisaalta halua itsekään. Joka tapauksessa siis kunnolla sytyttää vain rohkeat miehet arjessa ja valossa...) Sormuksen kanssa tuli tosiaan ensinnäkin pidettyä loitolla suurin osa baarin ah niin viehättävistä lähestymisyrityksistä:

Mies huomaa sinut. Katseenne sattuvat kohtaamaan. Mies lähestyy. Silmät ovat sumeat. Otettua on tullut, baarissa ollaan. Et ole heti siirtymässä pois. Pysyt sijoillasi. Tämä oli hyvä paikka seurailla menoa. Miehellä on jotain asiaa. Melu on kuitenkin aika kova. Hän räkii puhuessaan päällesi. Äh ja helvetti.

Toisekseen ja mielenkiintoisemmin, naisten suhtautuminen sormustettuun naiseen tuntui olevan todella sympaattista. Taisin kyllä tavallaan sormuksen vaikutuksessa käyttäytyä vielä normaaliminää enemmän tätinä ja symppissiskona, mutta aika varmana sanoisin, että sormus ihan itsessään vaikutti myös selkeästi.
Yöelämässä tämän kaverin käyttö saattaa jatkua myöhemminkin, mutta arjessa muuten ei nyt sentään.
Suomessa ei voi mennä naimisiin itsensä kanssa, minähän sen tiedän!
– Ihana Jarkko Valtee Aallon aamuradiossa joskus (mielestäni muistan sanasta sanaan, mutta en vanno).

Ja sitäpaitsi. Aina voin edelleen luonnollisesti tehdä aloitteentapaista itse, jos yöelämässä johonkin aarteeseen muka vaikuttaisikin törmäävän. Onpa ainakin toivottavasti huvittavat tarinat liittyen nimettömän killuttimeen.

2 kommenttia:

  1. Oma kokemukseni on kyllä se ettemme me miehet edes nykyisin huomioi mitään sormuksia. Kyse ei nyt kuitenkaan ole siitä että kokisimme sen korkeintain hidasteeksi vaan siitä että naiset nykyään käyttävät sormuksia kuten sinäkin - se onko jossain sormessa joku sormus ei kerro yhtään mitään ihmisen siviilisäädystä.

    Ehkä tuo naisten suhtautuminen toisiin naisiin suopeammin jos heillä on sormus johtuu siitä että heitä ei koeta uhaksi...

    Ja sitten vielä pro-tip miehille, vaikkakin vanha: parhaiten saa naiset kiinnostumaan itsestään yöelämässä kun sinne lähtee kahdestaan kauneimman naispuoleisen ystävänsä kanssa kahdestaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ujaah eipä oikeastaan tullut mieleen arvella, että tämä valesormustelu olisikin ehkä yleistä.

      Mutta mielestäni muuten tuo tipsi on todellakin vanha. Esim. itse olen jo kauan (tai no, oikeastaan aina, eli ehkä muka olen tavallista moraalisempi) saanut hämäränoloisten parien lähistöllä parhaat nautinnot siitä, että naiselle huomaamatta nolaan katseharhailumiehen. Ja sen jälkeen suhtaudun kaverillisesti ja siskomaisesti naiseen.

      Tai sitten tämä johtuu haasteesta, ahhaha. Games on the next level... Vaikeampi vieraasta naisesta on tehdä kaveri kuin saada jokin heppiheilu kiinnostumaan itsestään.

      Poista