Chindogu on japanilaista hupailua, jossa mukamas ratkaistaan jokin ongelma. Periaatteessa niksin tulee olla esine, joten venytän tässä kyllä hieman termiä.
Jos yksinäiseltä tuntuu, kannattaa hankkia työ, jossa näkee vaikka millaista aukkopäätä. Vapaalla haluat pysyä kaukana suurin piirtein koko ihmisrodusta.
Esimerkiksi tässä (ikivanhassa) helmessä vivahdetta päänsisäisistä tunnelmistani töissä nykyään. Katseeni saattaa olla jo yhtä viehättävä sekä lämmin. Ja vapaallahan kännään, möllötän, räiskin jotain väkivaltapeliä, tai painelen ulkona sivukujilla, ettei pahemmin tarvitse katsella enää ketään.
Ei kovin terveeltä kuulosta.
Olen alkanut pohtia, että enää ei ehkä hävettäisi pyrkiä aivan turhiin toimistotörppöilyihin tyyliin salkunhoitajaksi. "Voin kyllä veikata rahoillasi, jos tosiaan olet sitä mieltä, että muun muassa indeksirahastot eivät voita loppupeleissä jokaista fiksuilevaa meklarimulkkua."
Tavallaan hävettäisi, mutta ei taas mielenvoimat ja toivot tunnu pysyvän päästessä katselemaan väen menoa aika eläimellisten tarpeiden tyydyttelyssä (tai no enimmäkseen ärsytyskohde on kaikkien muiden huomioimisen vähyys siinä täyttymykseensä pyrkimisessä).
 |
| (Kuva) |
... ... ... No jaa, onneksi kaiken tämän paasaamisen ja I don't need a man -biisin huudattamisen jälkeen tuli vihdoin taas mieleen, että näin parisen päivää sitten kaupungilla vilaukselta erästä enkelipojua, jes, pitkästä aikaa. Hänellä on vähän samantyyppinen työpaikka, joten sympatiani ovat alkuunsa jo automaattisesti.
