tag:blogger.com,1999:blog-50003286204662337612024-02-08T08:00:12.580+02:00SeilailujaEräs omilla aalloillaan. Höpinää selibaatista, seksistä ja suhteista.Noota Fudgehttp://www.blogger.com/profile/03671088283176793686noreply@blogger.comBlogger52125tag:blogger.com,1999:blog-5000328620466233761.post-70137864566569358262015-05-30T23:32:00.000+03:002015-05-30T23:32:36.490+03:00Tabula rasavilli<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: small;">Hyvää kesää! Itsellä menee pienissä ympyröissä. Enimmäkseen yksin. Tuosta olen kuitenkin tyytyväinen.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: small;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: small;">On taas näitä kausia, jolloin on kunnolla ymmärtänyt, kuinka paljon maailmassa on kaikkea tutustuttavaa ja kuinka aika ei vain riitä. Kirjoja, elokuvia, musiikkia, kokkailua. Lista tuntuu kasvavan ja kasvavan. Jossain vaiheessa kuvittelen ehtiväni aina välillä pakertaa omiakin tuotoksia. Myös muualla kuin keittiössä siis.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: small;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: small;">Pää on oman elämän paineista onneksi vapaa. Kaipa liiankin. Normien tavoittelu on aikamoinen ruotuun ajaja. Koko systeemin alkaessa uskomattomasti vain huvittaa tuntuu, kuin suurin osa väestä eläisi vankilassa. Puhallustalous ja kaverikapitalismissa sätkiminen, go go! En ala vouhottaa täällä liikaa politiikasta ja maailmantilasta. Ei niin kuulu blogiaiheisiin, jotka yrittävät kertoa enimmäkseen yhden ihmisen elämänsä järjestelystä. Vaikuttaa noihin järjestelyihin kuitenkin ympäristö. Siitä rajuin tulkintansa pitää siis ohimennen mainita.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: small;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: small;">Tabula rasa on myös tuttavien ja ylipäätään ihmisten suhteen. En nyt ole kyllä hetkeen käynyt missään ihmisten ilmoilla kovinkaan tuulettumassa. Tunnen olevani kuitenkin juuri tässä hetkessä, hereillä ja mieluisalla tuulella, tuli vastaan sitten ketä tahansa. Paitsi ehkä, jos vastassa olisi pahimpia yllä mainitsemani vinon systeemin ylistäjiä. Mielenkiinto olisi kai tilanteessa vallitsevin tunne, ja sitten varmaan inho, kun vastapuolelta löytyisi todennäköisesti pelkkää tyhjyyttä tai pelkuruutta. Mutta joo, se tuosta.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: small;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: small;">Tabula rasaa on tullut aiempiin tuttaviin liittyen esimerkiksi siitä, että heitin hiljaisesti hemmettiin naamakirjastani unelmahahmomiehen. Jo joskus ennen eduskuntavaaleja. Minulla on muutenkin kavereina alta sata ihmistä. Kaikkien tällä hetkellä listoilla pitämieni ihmisten suhteen tunnelma on se, että voin aika vapaasti aivovirrata jutuissani. Ihmiset ovat varmasti kavereitani, tai sitten tavallaan sen verran neutraaleja, että minua ei haittaisi yhtään, jos he alkaisivat jotenkin nähdä kunnolla vaivaa jutuistani. Itsensä vainoamisellaan lopulta nolaa, jos ei ole esimerkiksi keskustelun aikana osallistunut, eriäviä ja parantavia mielipiteitä ajoissa esittänyt ja niin edelleen. Ihmisten mielipiteet muuttuvat, tämähän on itsestään selvää. Mahdolliset kaappaukset vanhoista jutuista eivät kerro liikaa mitään. Vain sen, että vanhoilla vaivaa näkevät eivät itse kai kehity koskaan.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: small;">Huomasin siis, että aloin unelmahahmon alun perinkin varmaan väärin ymmärtämiseni tiimoilta miettiä päivityksiäni siltä kantilta, käytetäänkö niitä minua vastaan. Kun tuollainen tulee liian selkeästi edes mieleen, joutaa hämmentävä ihminen muualle listoilta. Vainoharhaa tai ei. Helpompi elämä. Enemmän aikaa keskittyä varmistetusti hyviin tyyppeihin. Outo tilanne oli tavallaan ehkä omakin aiheutus, kun en suostunut kiireiltä ja toisaalta sairastamiselta unelmahahmon ehdottelemiin kahvitteluihin sen jälkeen, kun hän halusi lopettaa romanttismieliset näkemiset. Joka tapauksessa, elo on rajallinen ja kyseisen ihmisen innostavat piirteet paljastuivat lopulta täysin kai omassa päässä luomikseni. Voin nauttia niistä ihan yksin mielikuvitusmaailmoissani.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: small;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: small;">Suurin piirtein unelmahahmon somepoistamisen aikoihin huomasin taas harhailevani sen erään toiseen kaupunkiin jääneen kummituksen nettituotoksissa. Kuuntelin pitkästä aikaa hänen musiikkiaan. Katselin kuvia. Mietin, muistaako tyyppi näkemisiämme yhtä tarkkaan kuin minä, vaikka jonkinasteinen video- tai ainakin ääni-/repliikkimuistini kummajainen onkin. Rehellisyyden korostamisen puuskassani tunnustin itselleni viimein, että tuo ajoittain putkahteleva kyräily on ehdottomasti lopetettava. Laitoin miehelle siis viestiä. Ei hän taida muistaa minua samoin kuin minä häntä. Kiltisti paljasti kuitenkin, että hän oli miettinyt minun kuulumisiani vain pari viikkoa viestiäni aiemmin. Enkä tietenkään edes vuodattanut jotain aivan ihmeellistä viestissäni, jonka pääidea oli lähinnä, että eksyin sivuille ihmettelemään ja ajattelin viestin tuskin ainakaan haittaavan. Joka tapauksessa, tuokin harhailu ja kyttäily on melkein vuosikymmenen ajan aina välillä putkahtelun jälkeen nyt vihdoin loppu. Seurata saatan miestä toki edelleen. Aika kovin erilaisilla mietteillä onneksi sentään.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: small;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: small;">Kaverilliset, yleistä järkevyyttä ja eteenpäinmenoa korostavat tunnelmat minulla tuntuu olevan oikeastaan kaikkia kohtaan tällä hetkellä. On todella vapauttavaa ajatella, että ei minun ole tosiaan mikään pakko yrittää jotenkin luottamalla luottaa yhteen ihmiseen sen verran mitä suhde onnistuessaan vaatisi. Maailmassa on niin paljon kaikkea mielekkyyttä ja onnen edistämistä ihan oman elämänsä jeesusta leikkimälläkin.</span></div>
Noota Fudgehttp://www.blogger.com/profile/03671088283176793686noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5000328620466233761.post-78225137594504701872015-04-12T17:02:00.000+03:002015-04-12T17:43:49.737+03:00Teksti(ili)seksuaalin juhlavat möläytykset<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Jiihaa! Taitoni on tallella. Olen kertonut täälläkin marssineeni joskus vuosia sitten vihdoin juttelemaan eräälle miehelle. Niin minä kuin hän olimme molemmat haalineet tietoa toisistamme vain muilta ihmisiltä. Tilanteeseen ja paskanpuhumiseen äärimmäisen kyllästyneenä täräytin heti "Me Tarzan" -meiningillä miehelle: "Hei, sun nimi on *, ja mä oon tosi ihastunut suhun."</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Erinäisistä syistä tuosta jutusta ei ikinä tullut mitään. Joskus olen pelännyt menneeni liikaa kuoreeni positiivisten möläyttelyiden suhteen. Mutta mitä vielä. Meno jatkuu, myös uppo-outoja miehiä kohtaan.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Tosin, en nyt taida haluta mitään muuta kuin tuttavuutta. Ainakaan tällä hetkellä siis.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Onneksi enpä edes välitä, vaikka joku ja hänen kauttaan useampikin ihminen ajattelisi minun olevan jonkinsortin mahdoton munahaukka. Olisi oikeastaan hienoa, jos minusta pyörisi huhuja! (Hmm, mistäs varmuudella tiedän nykyisen tilanteeni? No, kuvittelen tuttavapiirini aika laajaksi ja etenkin suoraan puhuvaksi.) Erottuisi huhumyllyssä sitten ne ihmiset, jotka uskaltavat ajatella myös omilla aivoillaan ja antaa tutustumiseen liittyen toiselle tavallaan puhtaan pohjan, muiden maalailuista huolimatta.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Olin tässä viikonloppuna siis baarissa. Katsomassa sentään keikkaa. Keikka kuitenkin loppui jossain vaiheessa. Sitten aikaa tuli kulutettua tiskillä istuen. Juomana oli vesi. Asiaa taisi olla tosiaan niin paljon, että kurkulle piti ottaa ihan järkevää kostuketta.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Minä ja kaverini pläräsimme vaatefetisseihin liittyviä kuvia ja vertailimme mielipiteitä. Eräs tässä kaupungissa jo vuosia sitten huomaamani mukava naama pöllähtää istumaan oikeastaan yksin viereeni. Toki hän oli enimmäkseen seuraamassa työntekijöiden, tuttujensa tekemisiä.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Mies joutuu / pääsee kuuntelemaan lätinäämme osin aikalailla seksivivahteisista asukokonaisuuksista. Melkein kaikki olivat nahka-, lateksi- tai pvc-kappaleista koottuja.</span></span><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"> </span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">(Nussiaksemme kunnolla ehkä suurinta rakkauttani, pilkkua, mainita tietenkin täytyy, että juuri näiden kolmen materiaalin valmistustapa ei oikeuta otsikon tekstiili-sanaan! Itse olen lopulta yhtä paljon hyvistä kankaista kiinnostunut, mutta kuvashow'n taikonut kaverini hehkutti kyllä enimmäkseen noita muiden valmistustapojen materiaaleja.)</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><br /></span></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiFOiC6q3O9Btb-6AJpXIvYRFyPGIlUfSgdFuw2L4hscK1EZl2tlS8pcQZ81f20f4J-NgRf0lB2He8TwYp5FwTeyDq9I3XPPrXtmPXbZ5GpMLogWYXGiFzf7GZTeYUhKwoobYehiSn1xq2c/s1600/tombraider.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiFOiC6q3O9Btb-6AJpXIvYRFyPGIlUfSgdFuw2L4hscK1EZl2tlS8pcQZ81f20f4J-NgRf0lB2He8TwYp5FwTeyDq9I3XPPrXtmPXbZ5GpMLogWYXGiFzf7GZTeYUhKwoobYehiSn1xq2c/s1600/tombraider.jpg" height="240" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Omaa savua ja sen tulta... <a href="http://londonist.com/2013/01/digital-london-the-capital-in-video-games-part-2.php" target="_blank">(kuva)</a></td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Mies siis istuskelee kaikessa rauhassa kuuloetäisyydellä kännykkänsä kanssa. Oikeastaan oli jo aikakin, että näen kyseistä ihmistä vähän lähempää enkä ainoastaan ohimennen. Oudosti olin lisäksi juuri hiljan, tällä viikolla, törmännyt mieheen viimein nimeltä pläsiböökissä. (Inhoan koko paikkaa ja ilmiötä, mutta ehkä vielä enemmän sitä, kun ihmiset eivät tunnusta tai edes tunnista jonkin netti-imagon vaikutusta.)<span style="font-family: inherit;"> </span>Miehellä on paljon seinällään kaikille julkisia päivityksiä ja niissä ihan mukavasti myös kommentteja. Jumituin hieman lukemaan, varsinkin kun alkuperäinen päivittäjä osaa kirjoittaa mielenkiintoisesti. Eksyin lopulta jopa miehen blogiin, joka ei ole nimellä kirjoitettu.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Kaikki julkiset paljastelijat! Tällaista teidän täytyy toivoakin. Muussa tapauksessa osaisitte varmaan pitää seinänne vain valitulle joukolle näkyvänä. Olkaa rehellisiä.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Ja kaikki kyttääjät! Älkää kokeko tunnontuskia. Ainakaan tämä kyttääjä ei koe. Ihmiset ovat uteliaita. Muistakaa toki olla rehellisiä myös sen kyttäämisen suhteen. Vähintään sentään itsellenne.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Jossain vaiheessa siinä tiskillä, lateksipyllyistä länkyttämisen keskellä, koko tilanne alkoi tuntua jo muutenkin ihan tarpeeksi avoimelta. Käännyin hieman hiljaisempana hetkenä vieressä<span style="font-family: inherit;"> </span>istuvan nettikyttäilyni kohteen puoleen. Sanoin tahallani pommina: "Moi * (nimi), mä oon lukenut sun blogia."</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Paljastukseni uhri sanoi tietenkin vähän huuli pyöreänä, että blogihan ei ole nimellä kirjoitettu. Taisin vastata vain, että jos kyttään, paljastan sen myös iloisesti sentään jossain vaiheessa.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Toivottavasti kyseinen blogisti koki lähinnä iloa. Ehkä saan naurettavan iskuyrityksen huhun liikkeelle. Kumpikin käy, piristys tai pelotus. Iskemishuhun avulla erottuisi ihmiset, joiden mielestä ainakin pippaloissa ollaan etsimässä kovasti jotain. Erottuisipa lisäksi kai ihmiset, joiden mukaan nettiprofiileja katselevat vain rajujen motiivien ajamat parat.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Olisi kyllä hienoa, jos aikuiset ihmiset voisivat puhua enemmän tuntojaan samaan tyyliin kuin hiekkalaatikolla. Tässäkin kaupungissa on pari naista, joille minun tekee aina mieli sanoa, että vaikutat todella järkevältä ja hauskalta tyypiltä ja mielestäni meistä voisi tulla kaverit. Mutta eihän näin voi aikuinen sanoa vaikuttamatta ihan jälkeenjääneeltä. Pitää diskreetisti odottaa, jos polut kohtaavat joidenkin muiden tuttujen tai esimerkiksi työpaikan kautta.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Sitten taas. En ole ikinä edes yrittänyt sanoa hyvältä tyypiltä vaikuttavalle naiselle jotain kaveriehdotusta suoraan! Taidan pitää itse kavereiksi tuloa jonain mystisenä tilanteen ääneen sanomattomuuden sekavuutena. Minulle kuitenkin eräs työkaveri on ihanasti henkäissyt joskus vuosia sitten: "Voi, toivon, että meistä tulee hyvät kaverit muuallakin kuin töissä!" Ja tuo tuntui tietenkin lähinnä söpöltä, vaikka aluksi olin ihan pöllämystynyt. Emme ole enää työkavereita. Olemme muuten hyviä kavereita. Loppu hyvin, kaikki hyvin.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Ihmisten pitäisi paljastella kaikenlaisia asioita enemmän suoraan. Ainakin silloin, kun rohkeudellaan voi tuoda toiselle todennäköisesti vain hyvää oloa.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Omat möläyttelyt juontuvat toki siitäkin, että ihmisten reaktioita pommeihin on aivan äärimmäisen nautinnollista seurata. Pitäisi v<span style="font-family: inherit;">armaan perustaa jokin piilokamerajärjestö. Mukaan haluavat voivat ilmoittautua...!</span></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Eminem – Guts Over Fear feat. Sia</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Lättyyn kaikkia sisukkaasti vain! Sanallisesti.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">(Eminem-innostukseni jatkuu ja jatkuu...)</span></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe allowfullscreen="" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/0AqnCSdkjQ0/0.jpg" frameborder="0" height="266" src="http://www.youtube.com/embed/0AqnCSdkjQ0?feature=player_embedded" width="320"></iframe></div>
Noota Fudgehttp://www.blogger.com/profile/03671088283176793686noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5000328620466233761.post-90656136619267678852015-03-24T06:08:00.000+02:002015-04-08T05:23:04.701+03:00Kevyt kevät yksinkulkijan<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Pian alkaa luonto vihertää. Uutta alkua konkreettisesti ihan ympäristössä myös.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Unelmalta vaikuttaneesta miehestä ei tullut muuta kuin tuttava. Ehdimme tutustua viikon, ja sitten mies halusi heittää homman roskiin. Hän ei kokenut kuulemma tarpeeksi kumppanuutta. Olin kuin puulla päähän lyöty. Ja surullinen. Kesti reilusti yli viikko saada itseni takaisin kasaan, vaikka tajusinkin järjellä nopeasti, että surin vain luomaani hahmoa. Tuo hahmo oli yhtä innostunut minusta kuin minä hänestä.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Toisaalta oli kiinnostavaa tajuta, kuinka paljon pystyn sitten kai tekemään tunnelmaa omassa mielessäni ainoastaan. Metodinäyttelemistä joskus harrastin. En tiedä, jäikö tuosta harrastuksesta tapa ottaa käsillä olevat tunteet aivan ylimenevinä vai onko<span style="font-family: inherit;"> ominaisuus aina ollut minussa. Todennäköisesti aina. Luulin sen vain ilmenevän lähinnä aggressiossa ja muissa negatiivisissa tuntemuksissani. Ainakin sen historiassa tapahtuneen parin vuoden itkuputkeni jälkeen.</span></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Mutta, en olekaan ihan pilalla vainoharhoineni ja ihmisinhoineni. Se tuli positiivisena asiana huomattua. Enkä tule tästäkään jutusta kilpeytymään oikeastaan mitenkään. Tämä loppu tuntuu<span style="font-family: inherit;"> </span>juuri siltä, miltä arvelin: liian utopistiselta homma vaikuttikin.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Toisaalta taas, en yleensä lue ihmisiä ihan väärin. Kehitin miehen minulle yllätyksenä tulleen epäröinnin ja selityksen jälkeen aika mielikuvituksekkaan tarinan, jonka mukaan hän haluaa vain testata minua. Olenko heti juoksemassa jonkun toisen syliin? Aikaisempi tapailunikin oli loppunut ihan sillä viikolla, kun tapasin kyseisen unelmalta vaikuttaneen miehen. Olen tästä tulkinnasta kyllä jo luopunut. Enkä oikeastaan pitäisi miehestä, vaikka tuo juoni olisi totta. Ainakin hänen tulisi selittää ja todistaa asia niin kauniisti, että en edes itse tiedä, miten se onnistuisi. En arvosta ihmisillä pelailua ja turhaa tuskaa.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Olen oikeastaan ihan hymyssä ja etenkin naurussa ajatellen, että eipä näköjään hylkääminen liikaa aiheuttanut iskua. Kehittelin vain yllä kerrotun oloisia tulkintoja, joiden mukaan minussa ei ole tosiaan mitään vikaa. "Olenhan aivan total package!" Tätä harhailua avittivat kaverit, jotka olivat myös ihmettelemässä miehen käytöstä... tai sitten tyytyväisinä tarjoutumassa lohduttajiksi. Kevät on saanut miespuoliset uudehkot tuttavani hieman liian virkeiksi.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Harhailua avitti myös unelmamiehen haluaminen pysyä kavereina ja yhteyksissä. Hän sanoi suoraan lisäksi, että ainakin hän tahtoisi pitää oven auki sille, että joskus kemiamme voisivat silti kuulemma kohdata toisella tasolla. Sanoin tuohon ideaan kyllä heti (ok, päivän jälkeen, pääni selvittyä ensi-iskusta), että ei tule onnistumaan. Joku muu voisi olla kiinnostunut välitilaan roikkumaan jäämisestä, mutta en ainakaan minä. Kätevästi tuon asian ylipäätään toivominen tappoi tunteitani miestä kohtaan. Aloin nähdä hänet todella itsekkäänä. Aloin nähdä lisäksi monet hetket hänen aiemmastakin käytöksestään vain kovin itsekkäinä. Vaaleanpunaiset lasini lensivät helvettiin siis myös historian suhteen.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Ainoa intohimoinen tunnelmani miestä kohtaan tällä hetkellä onkin hänelle tunteiden ja itseensä tyytyväisyyden tasolla köniin antaminen. Ihmetyttää ja ärsyttää esimerkiksi juuri tuo välitilan toivominen paljon. Toisaalta kyrsii myös oma edes jonkinlainen intohimoinen tunnelma koko tyyppiä kohtaan. Toivoisin pääseväni tästäkin nopeahkosti yli.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Meidän ei kannattaisi varmaankaan olla miehen kanssa minkääntasoisia tuttavia enää, mutta olemme ainakin esimerkiksi naamakirjassa kavereita. Ja oikeastaan haluan kovasti seurata, onnistunko pääsemään tästä tämänhetkisestä vihaisuudestani eroon. Lisäksi miehellä on sentään mielenkiintoisia mielipiteitä maailmanmenosta.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">En edes tiedä, onko tämä suhtautumiseni jokin merkki ja varmistus siitä narsismistani, jota olen aina välillä epäillyt. Ymmärtääkseni kaikki käyttäytyvät näin torjumisen jälkeen. Ja mielestäni tuon välitilatoivomisen jälkeen mitään muuta kuin ärsyyntyneisyyttä ei saisikaan tuntea. Narsismiin liittyen tosin, harva varmaan kehittelee testausjuonen tapaisia tarinoitani, mutta ymmärtäkää kiltit... vaikea oli oikeastaan nähdä itsessään liikaa ongelmaa, kun ympärillä olivat kaikki asiasta tietävät pitkäaikaiset tuttavani miehen selityksestä yhtä puulla päähän lyötyjä kuin minä. Tietenkään suhdekemioista ei kukaan voi sanoa ulkoa tarkemmin mitään. Eipä kyllä sisältäkään... tutustuin tosiaan vielä melkein 30-vuotiaana päiviä innoissani hahmoon, joka olikin yhtä totta kuin tarinoideni henkilöt. No, oli kyllä ihan söpö hahmo. Ehkä voin jopa käyttää häntä joskus jossain. Hahhaa.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Eräässä vaiheessa, tarkemmin ajateltuna viime viikonloppuna, aloin hymyillä jo aika korkeuksissa huitelevalle karmantasaustulkinnalleni. Harrastan sitä horoskooppeihin verrattavissa olevaa, tai vielä niitä typerämpää, suklaamunista ennustamista. Hyllytasolla pyöri talvella saamani Minni-hiiri. Minulle oli tullut tuosta jo aiemmin nimien ansiosta Kvanttimies mieleen. Unelmahahmoltani köniin saaminen alkoi vaikuttaa Minniin törmättyäni yhä enemmän vain tapahtumalta, jonka pitikin käydä toteen. En ole ihan varma, kuinka paljon mukamas Kvanttimiestä satutin. Hän kertoi joskus, että saatanasti. Hän olisi kuulemma ollut valmis menemään "all in". Ehkä hän vain sanoi noin. Yleensä tuollaisten asioiden totta ollessa niistähän yritetään vain hiljetä ja teeskennellä pois. Mutta, jos tilanne Kvanttimiehen suhteen oli paha, aivan oikein minulle, että itsekin sain turpaani ajatellessani jotain vaimoksi ryhtymistä. Oikeastaan minua olisi varmaan pitänyt sattua vielä enemmän. Ehdimme Kvanttimiehen kanssa tutustua kauemmin kuin unelmahahmon kanssa.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhacAnXZ2EbO9vlXjeMTPn-z3VNU3Fp2_ASaAcbYQ7qkznWQShAbrbbGSmSMYJusdhL82m9xQ4J_sGmYnB_1SDDlDUQHyBzIPyjevj8gqx2e3owAn9wWsq7i9FyxwtfRWA9FfCZK9qlYptH/s1600/minnie2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhacAnXZ2EbO9vlXjeMTPn-z3VNU3Fp2_ASaAcbYQ7qkznWQShAbrbbGSmSMYJusdhL82m9xQ4J_sGmYnB_1SDDlDUQHyBzIPyjevj8gqx2e3owAn9wWsq7i9FyxwtfRWA9FfCZK9qlYptH/s1600/minnie2.jpg" height="320" width="201" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ja niin Minni liiteli innoissaan yli kielekkeen...</td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Lisäksi mielenkiintoisesti unelmahahmon heittäessä homman roskiin selityksellä, että kumppanuutta ei ilmaantunut kokonaisessa viikossa (hah tosiaan...), aloin muistella yhä kauniimmin muutenkin nyt hiljan vain Kvanttimiestä. Hän sentään sanoi ja arveli hyvin, että olen outo ja kaukainen mahdollisesti siksi, että olen viettänyt periaatteessa koko aikuisikäni todella paljon omissa oloissani. Hän halaili ja piteli minua rauhallisesti lähellä nyt ajatellen kovin kauniisti. Tietenkin aika kyllä kultaa muistot. Enkä näe meidän Kvanttimiehen kanssa kuitenkaan onnistuvan, edes kai kavereina. Sanaharkkaa oli aivan liikaa. Ja, haluan olla muutenkin nyt vain ehdottomasti yksin.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Kevään kunniaksi aion keskittyä muun muassa kroppani kaunistamiseen. Olin tässä kuussa pitkään hellittämättömässä flunssassa, jonka ansiosta laihis tuli polkaistua radikaalisti käyntiin. Köniin saamisen ja vielä sairastamisen jälkeen oloa piristi huimasti huomata, että minullahan hemmetti näkyvät vatsalihakset. Enkä ole edes, myönnetään, treenannut niitä oikeastaan yhtään. Kiva nähdä, millaiset niistä ja koko kropastani saan, jos alan oikein paneutua asiaan. (Tietenkin vainoharhoineni tulkitsin taudin myös siten, että olen saanut jostain nyt sitten sen hivin. Tosin tuon taudin ensioireiden tulisi kestää kuulemma kuukauden verran. Ei ollut ihan noin pahaa sairastamista. Mutta mutta... hiemanko olen odottelemassa vielä parin kuukauden kulumista, testejä, ja sen jälkeen jatkamassa<span style="font-family: inherit;"> </span>rauhallista nunnailuani. Toivottavasti tämä kestää pitkään. Eikä tietenkään sen ansiosta, että olisin nyt tautinen.)</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Lisäksi, aion kirjoittaa, kirjoittaa ja kirjoittaa. Myöhemmin tajusin ajatellessani aivan päästäni pyörällä olemistani liittyen unelmahahmoon, että jotkut ihmiset ovat varmaan vain tarkoitettuja olemaan yksin. He ovat siis parempia ja kauniimpia yksin, koko maailmaa tai vähintään lähipiiriään ajatellen. Olen asiat äärimmäisyyksiin vetävä ihminen. En saanutkaan omaa elämääni ja esimerkiksi juuri tavoittelemiani taidepuuhailujani oikeastaan yhtään eteenpäin, kun mietin vain miestä ja mahdollisia erilaisia tulkintoja hänen käytöksestään. Enkä välttämättä edes nauttinut tuosta, etenkään erilaisten tulkintojen pyörittelystä.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Yksin oleminen on niin helppoa ja kokonaisvaltaisesti turvallisen oloista. Kaikki langat omasta elämästä on vain omissa käsissä. Vielä kun ei onneksi ihan yksin sentään joka hetki joudu olemaan. On tuttavia ja kavereita, joita voisin arvostaa ja joihin voisin siis ottaa itse<span style="font-family: inherit;"> </span>yhteyttä edelleen nykyistäni aktiivisemmin. Pitäisi piisata<span style="font-family: inherit;"> </span>tosiaan aikaa, kun ainakin parisuhdeideat tekee mieli jättää sinne kielekkeelle tai itse asiass<span style="font-family: inherit;">a rotkoon.</span></span></span><br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Eminem – Beautiful Pain feat. Sia</span></span></div>
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe allowfullscreen="" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/4bqBA9ZkMg0/0.jpg" frameborder="0" height="266" src="http://www.youtube.com/embed/4bqBA9ZkMg0?feature=player_embedded" width="320"></iframe></div>
Noota Fudgehttp://www.blogger.com/profile/03671088283176793686noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5000328620466233761.post-30091795058169856912015-02-25T02:10:00.000+02:002015-02-25T02:10:45.811+02:00The Hunting Party<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Häh. Mitä. Ei voi olla totta.<br /><br />Halusin perjantaina jonkin fyysisen esineen toivoni saaman iskun muistoksi tavallaan. Päädyin ostamaan ensimmäisen oman levyni Linkin Parkilta (ehheh...), viimeisimmän The Hunting Partyn. Sitä sitten etenkin lauantaista lähtien kuuntelin. Viikonlopun päätteeksi toivoni tuli vahingossa metsästetyksi takaisin. Tosin ei levyn kappaleiden takia, ainakaan suoraan. En ajatellut toivoni virkoavan ollenkaan näin, naurettavan äkkiä ja toisaalta ylipäätään, mutta ei minulla kauheasti tätä vastaan ole. Aivan liian sumpussa tapahtumat tuntuvat kuitenkin tulevan, myönnetään.<br /><br />Nyreyteni ja edelliseen tapailuun liittyvä ärsyyntyneisyys on jo takana. Sunnuntaina koko hutaisu paketoitiin viimein lopullisesti. Sain miehen luokse jääneet tavarani. Olin hyvällä tuulella nähdessämme, enkä edes liian mielenosoituksellisesti tuputtanut kestitsemiseeni kuluneita rahoja (tarkoituksena tosiaan välttää itseni horoksi tuntemista). Mies joka tapauksessa kieltäytyi ehdottomasti ottamasta seteleitä. Hän huvittavasti pakeni jopa heti autoonsa kieltäytymisen alleviivaamiseksi. Varmistelin vielä, että hän oli ajankohdista selvillä liittyen testeissä käymiseemme. Hän vakuutteli. Mielestäni uskottavasti. Hän vaikutti myös olevan vilpittömästi pahoillaan hassusta lopusta (exänsä luokse kaipaamisesta), vaikka vastasin kaipa myös perille mennen, että onneksi olin jo muutenkin ajatellut koko hommassa olevan liian paljon sopimattomia asioita. Sanoin ensimmäisenä ääneen sen, mitä tosiaan muuten tunsin: en halunnut, että tutustumisestamme jää turhaan paha mieli kummallekaan. Toivotimme hyvät jatkot, ja homman pitäisi olla nyt aivan taputeltu.<br /><br />Olin hyvällä tuulella ja oikeastaan ihan muissa maailmoissa enimmäkseen siksi, että sunnuntaiyönä tapahtui jotain. Koetan käsitellä asiaa varoen. Jinx, jinx...<br /><br />Lauantaina kuuntelin siis alkuillasta uutta levyä. Olin ostanut viiniä, ja vielä päivällä suunnitelmani oli ollut boheemi yhden hengen taiteilujuhla.<br /><br />Promilleja systeemissä ja aika energinen musiikki kovalla. Aloin hinkua illalla baariin. Olin, myönnän, itseäni täynnä yksin kotona esimerkiksi "tapailutoopeen" liittyvän helpohkon ylipääsyn ansiosta. Halusin nähdä ihmisiä, ihan seuraillen. Tunnelma oli yksinkertaisesti vain se, että olisi tuntunut elämän tuhluulta tuijotella kämpän seiniä tai ruutujani. Livebändi sinetöi päätökseni. Ja sen tajuaminen, että en ollut ikinä aiemmin uskaltanut lähteä ainakaan suunnittelemaani baariin yksin, vain omassa seurassani.<br /><br />Ihan elämästä nauttimisen takia laitoin itseni aika nätiksi, vaikka joidenkin mielestä ihmiset koristautuvat vain muiden takia. No ok, tunnelmani oli niin leijaileva pössis, etten halunnut sen laskevan päästyäni baariin ja alkaessani tuntea itseäni mahdollisesti joksikin juhlaa pilaavaksi alipukeutujaksi. Korkoa koipiin ja tukka hulmuamaan siis. Tukkani valtoimenaan on oikeastaan harvinaisuus. Olen kuullutkin tästä. Enimmäkseen helppouden ja silmille lentelevien haivenien välttelyn takia pidän tukkani useimmiten letillä. Tässä saattaa olla muuten tarkemmin ajatellen jotain Lara Croftin ihannoimistakin mukana, edelleen. Enimmäkseen kuitenkin miellän näyttäväni kilttitytöltä tai päivästä riippuen punkvivahteiselta (letin voi tehdä niin, että päänahkaa näkyy ja olo on vähän mohikaani).<br /><br />Niin, kuten yllä olevasta kappaleesta ja baariin lähtöä alustaviin tunnelmiin uudelleen vaipumisesta tuleekin ilmi, maailmani oli minäminäminää ja ihan mielekästä sellaista.<br /><br />Mielekästä... tyytyväisen oloiset ihmiset tunnetusti vetävät useimpia puoleensa. Noin tunti saapumiseni jälkeen alkoi tapahtua jotain miehekästä. Olin ensin aika vastusteleva. Mutta en miehen takia. Sen takia, että halusin olla itseni seurassa, livebändikään ei ollut vielä aloittanut, ja etenkin, edellinen tapailuni ei ollut vielä taputeltu täysin edes loppuun muuta kuin mielessäni. Tavarani olivat vielä saamatta, saaturi.<br /><br />Sille ei kuitenkaan kai mitään voi, että joskus jonkun tapaa typerässä ajankohdassa. Olen miehelle sanonutkin, etten olisi yleisiä tapoja ja protokollia noudattaen halunnut tavata häntä vielä. Toisaalta, en ole aiemmin ikinä, tavallisemmissa tunnelmissani eksynyt yksin ainakaan kyseiseen kuppilaan. Eli typeristä aiemmista tapahtumista ja niiden aiheuttamasta aggressiosta oli jotain hyötyäkin. Mies on tietoinen samalla viikolla loppuneesta aiemmasta tutustumisestani. Hän on toivottavasti tosiaan tietoinen, tarkemmin sanoen luottavainen siitä, että aiempi ei merkannut minulle muuta kuin lähinnä itseni typeräksi tuntemista jo ennen koko lauantaita.<br /><br />Miestä en tunne vielä todellakaan hyvin. (Mikä nyt mielestäni on toisaalta tilanne ehkä aina... vuosienkin jälkeen.) Olen kuitenkin todella onnellinen, että hänellä oli tarpeeksi rohkeutta lähteä perääni. Ensin olin siis vastustelevan oloinen. Hymyilin vain pikaisesti ja ehkä jopa heilautin hassusti kättäni selkeään yhteyttä etsivään katseeseen ja siirryin huoneeseen, johon olin muutenkin ajatellut seuraavaksi mennä.<br /><br />Typerä ajankohta. Plöh. Toisaalta hymyilyttää ja ajankohta tuntuu täydelliseltä. Oli vaihtunut jo vuorokausi, päivä olikin siis 22.2. Minulla on se jonkinasteinen mania numeroihin. Miehen koko nimi paljastui lisäksi tuntien juttelun jälkeen uskomattomaksi. Liittyen minunkin nimeeni. Jos tästä tosiaan onnistuisi tulla jotakin lopullistoivetta, voisin suunnitella vaihtavani nimeni, mitä minun ei ikinä pitänyt tehdä. Elämän muuten vain heittämä mahdollisuus alkaa suurin piirtein Helmi Simpukaksi tai Sini Haiksi on kuitenkin niin uskomaton. (Nimi ei olisi silti noin selvä, suomenkielellä, ja luulen siis, että mieskään ei ole huomannut koko huvittavuutta.)<br /><br />Minun ei todellakaan tulisi ajatella tuollaisia vielä. Enkä mietikään näitä noiden sattumustensa takia tietenkään lähtökohtaisesti. Ja niin, mielestäni toisaalta tällaisiin ajatuksiin "kypsyminen" kuulostaa sekin typerältä ja melkein kuin pakotetulta. Kai sopivalta tuntuvan ihmisen kanssa saakin tuntea nopeasti myös ihan övereitä asioita.<br /><br />En halua oikeastaan kertoa ja yrittää eritellä miehen persoonaa ja vaikuttavia seikkoja liikaa.<br /><br />Hän on toisaalta todella herkkä. Liiankin kohtelias, sillä pelkään välillä vaikuttavani kovin aktiiviselta itse. Hän on kiltteydestään huolimatta melkoinen moraalinatsi, kuten kaipa siis minäkin. Vallitsevan kiltin käyttäytymisensä ohella hän pystyy myös piikittelemään minulle asioista, joista en ole kuullut enkä ehkä olisi luullut kestäväni kuulla keneltäkään. Hän saa minut nauramaan ja kunnioittamaan itseään, joten tapahtui näköjään niin, että jopa siis esimerkiksi minä, narsistiepäilty (no, enimmäkseen omasta toimestani), taivuin vähän.<br /><br />Miehen tukasta tulee mieleen ainoan aiemman lemmikkini turkki. Hän muutenkin vie minut helposti osittain takaisin lapsuuteen. Hän tuoksuu vuosien takaisilta mausteisilta kekseiltä mummolasta. Hän tavallaan nollasi mieleni, ja tunnen itseni mahdollisten historikaunojen ja muistojen suhteen yllättävän tyhjäksi ja uudeksi. Tuota on vaikea selittää, mutta tämä lienee paras tapa: vaikka aiemmat tapailuni ovat menneet suoraan sanottuna lähinnä aivan päin prinkkalaa, en välttämättä niputtaisi tätä historiani kanssa samaan läjään ajatellen "näinhän aina käy". Tämän tutustumisen loppu saattaisi tuntua samalta kuin jonkin ensi-ihastuksen plörinäksi meno. Hyviltä ja huonoilta puoliltaan. Hyviltä puoliltaan: "No, liian utopistiselta homma tuntuikin." Huonoilta puoliltaan: saattaisi sattua paaaljon.<br /><br />Häh. Mitä. Niin. En usko tosiaan koko juttua. Olen muuten ihmeissäni, että sain jopa tämän verran eriteltyä ja kerrottua. Olen oikeastaan ihan pilvessä. Jatkumoa ajatellen on toisaalta jossain takaraivossani silti liiallinen varmuus siitä, että tässä tapahtuu kuitenkin vielä jotain naurettavaa tai komediahistoriani päättyy kaikki naurut hyydyttäen, eli olen esimerkiksi tämänhetkisten tuntemusteni ja uskomusteni vastaisesti sittenkin saanut jonkin hivin haalittua aiemmalta tuttavuudelta juuri ennen ihmeelliseen mieheen törmäämistä. Elämänhän piti lyödä minua aika paljon turpaan ainakin tähänastisten tottumusteni mukaan. Mitään näin sopivalta vaikuttavaa ei siis pitäisi yhtäkkiä tapahtua.</span></span></div>
Noota Fudgehttp://www.blogger.com/profile/03671088283176793686noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5000328620466233761.post-67804346317769260862015-02-20T23:22:00.000+02:002015-02-21T00:53:14.660+02:00Nätit sattumat sotkun keskelle<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Tänään olen edelleen ollut hieman nyreänä eilisistä tapahtumista, tapailun typerästä lopusta. Enimmäkseen kai siksi, että saan tavarani ja voin antaa omat antamiseni vasta huomenna, ainakin näillä näkymin. Herraa on innostanut olla kunnolla exähuoransa luona valamassa tähän sitä elämänuskoa...</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Voi tsiisus kuinka kuulostan katkeralta, mutta tuo viimeisin lause vain naurattaa, ja vihat ovat oikeastaan kokonaan itseäni kohtaan: mitä edes yritin tsempata itseäni ymmärtäväiseksi jotain aiempaa pettäjäpelleä kohtaan?! Eivät tuollaiset muutu. Suurin jahtauksen kohde mahdollisessa tyytymättömyydessäkin lienee kunnia ja reilun miehen maine, ja nämä eivät oikein millään tule enää takaisin.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Toopetapailun lopullisen paketoimisen odottelun keskelle tuntuu tänään tapahtuneen ihan mielenkiintoisia, piristäviä juttuja. Ainakin yksi on toisaalta melko uskomaton sattuma. Vähänkin harhaisempana alkaisin mielelläni varmaan kuvitella olevani erityisestikin universumin kämmenellä... (hahahhahahahah.)</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Taivaalla on kaunis ohut uusi kuunsirppi. Tähtiä näkyy. Tunnelma on mukavan ilmava. Bongasin etsimättä ja vahingossa <a href="http://www.constellation-guide.com/constellation-list/libra-constellation/" target="_blank">Libran tähtikuvion</a>. Olen sitä joskus aikoja sitten oikein vahtaillut ja etsinyt onnistumatta. Olen vaaka. En usko horoskooppeihin. Kuvio on tärkeä lähinnä siten, että äiti opetti sen. ... Hmm, pitäisi varmaan soittaa ja juoruta äidin kanssa, saada tukea. Hän on siinä uskossa, että minulla on jokin onnistuvakin miesjuttu, jonka tiimoilta sain elämäni ensimmäisen kerran romanttisesti <i>eläviä</i> kukkia.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;">(Muistan edelleen kyllä origamikukkamiehen, jonka itse hylkäsin rumasti. Muiden muassa? Karma iskee... Voisi jo lopettaa, kiitos. En varmasti ole mikään niin sydäntenmurskaaja, että olisin vain näitä typeriä tapailuja ansainnut. Ööhm, tuossa ei ole mitään järkeä. Itse kaivan näitä mänttejä jostain. Viimeisimmän toopenkin kanssa olisi tosiaan pitänyt heti nähdä paska aiemman suunnitellusti tehdyn pitkäaikaisen pettämisen ansiosta, vaikka kuinka tavat olivat muka parantuneet ja pettäminen nykyään hävetti.)</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Soitan äiskälle vasta sitten, kun koko homma on paketoitu lopullisesti. En ole muuten kertonut ikäeroa tapailussa olleen reilusti yli 10 vuotta. No, oikeastaan ei väliä enää, etenkin kun olen nyt päättänyt ikäeroa saavan olla ehkä maksimissaan 5 vuotta.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Yksi jonkin tason hauska sattuma on myös elämänkumppanini töllöttimen tällä hetkellä taustalla pyörittämä elokuva <i>Hei, taas me lennetään!</i> Olen aiemmin assosioinut tapailujani kananlentoihin ja komedioihin leffatarinan ensimmäisen osan avulla. Komediameno jatkuu, kyllä.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Nätein ja kiinnostavin tämän päivän sattuma tapahtui mennessäni nostamaan vielä yhden 20-euroisen tapailutoopelle annettavaksi. Emme nähneet miehen kanssa joka ilta parin viikon aikana (lapsikin oli yhden viikon miehen luona, joten ei tuolloin ainakaan onnistunut), mutta 40 euroa noin viiden illan leipäläpeeni tunkemistani jutuista taitaa olla silti liian vähän. Etenkin kun vodkaa saatoin tottuneena sienenä imeä huomaamattani hienosti.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Olin siis automaatille jonossa mielessäni miesviha varmaankin. Jostain pöllähti ohikulkien entinen työkaveri. Se, jota olen täälläkin käyttänyt täydellisenä esimerkkinä ihanteellisesta mörököllimiehestä. Hän moikkasi minulle, edelleen ihanan neutraalisti ja ihan vain muita huomioivan, kohteliaan ihmisen tavoin. Miesvihani laantui kivasti.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Eikä aiemmassa kirjoituksessani ylistämäni ei-kenenkään-kunnioittaminen ole ottanut liikaa valtaa. Ainakaan näkyvästi. Ihmiset kiinnostavat, ohikulkijat hymyilyttävät edelleen, vaikka varovainen kaikessa katselua ihmeellisemmässä tulen varmasti olemaan.</span></span></div>
Noota Fudgehttp://www.blogger.com/profile/03671088283176793686noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-5000328620466233761.post-78224206835145830142015-02-20T03:15:00.000+02:002015-02-25T03:44:04.811+02:00Hyvin valaiseva, hyvin lyhyt liekki<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Näillä samoilla silmillä ja siis samalla valveella istuin alta vuorokausi sitten erään miehen sohvalla. Mies oli käymässä avannossa pulahtamassa. Itse kuuntelin Radio Rockia ja vilkuilin avoimia työpaikkoja. Linkin Parkin <a href="https://www.youtube.com/watch?v=dxytyRy-O1k" target="_blank">Burn It Down</a> alkoi soida radiosta. Kännykkä jäi sohvalle, hyppäsin nostamaan volat kattoon ja pompahtelin vähän ympäri asuntoa.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Linkin Parkista ei ehkä ole tyylikkäintä tykätä, mutta sehän vaikuttaa ja kiinnostaa aivan vietävästi. Bändi ja sen musiikit ovat kuunneltavuutensa lisäksi vielä tärkeitä ihan omaa historiaa muistellen.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Ehkä arvasin jo aamupäivällä pomppiessani, että Burn It Down tulee olemaan päivän kappale. Olin alkanut epäillä koko tapailua. Edellisiltana olimme kyllä vielä syöneet kynttilänvalossa, katselleet ostamaamme pornoleffaa, naineet ja jutelleet.</span></span><br />
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi9_g2n9z7bs392n-XlEpGmFK0i2qWeadRfbFd4-6xaSnzualD66vFWAOP4onmEROm2lqI5XcjZyMnTWgfupeZ_zlJtfBzQh5o7M5RG4eVSvrkv2TC0djE6y686bLkYfpqZ5n3aFXfuQJ65/s1600/the_writer2.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi9_g2n9z7bs392n-XlEpGmFK0i2qWeadRfbFd4-6xaSnzualD66vFWAOP4onmEROm2lqI5XcjZyMnTWgfupeZ_zlJtfBzQh5o7M5RG4eVSvrkv2TC0djE6y686bLkYfpqZ5n3aFXfuQJ65/s1600/the_writer2.png" height="320" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kivat pornot onnistuin sentään löytämään. (Edit! Katsokaa, kuinka kiltisti sensuroin heti gööglesääntöjen muuttuessa. Tässä maailmanmenossa alastomuudet ovat ehdottomasti, mielestäni myös juu, isoimpia ongelmia. Siis. En halua, että blogi poistetaan.)</td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Unta odotellessamme, sängyssä jutellessamme mies oli vihdoin selkeästi sanonut, ettei halua enää lisää lapsia. Hänellä on ala-asteen loppuluokilla oleva poika. Tuon jälkeen olin tuntenut oikeastaan jo ennen nukahtamista seinän tulleen vastaan. Mielenkiintoisesti ei välttämättä ollenkaan siksi, että haluaisin itse ehdottomasti sittenkin niitä lapsia. Tajusin vain viimein, että suhdekemiamme ei tule ikinä olemaan kohdillaan. En olisi kunnioittanut lopulta itsekään itseäni, jos olisin jäänyt leikkikaveriksi yli 40-vuotiaalle. Mies taas olisi mielestäni todennäköisesti jo paljon aiemmin alkanut pitää minua jotenkin puoliliekillä elävänä ihmisenä.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">"Tajusin vain viimein – – ." Hah. Tutustuin koko mieheen alta kaksi viikkoa sitten. Tuttu, kaupungissa aiemmin<span style="font-family: inherit;"> </span>nähty kasvo hän oli kyllä jo vuosien takaa, vaikka<span style="font-family: inherit;"> </span>nimenkin kuulin vasta ne tasan kaksi viikkoa sitten. Jonkin asian viimein <span style="font-family: inherit;">tajuaminen ja koko tapailun yksi suuri valaistumiskohta on siis se, että vanhempia miehi<span style="font-family: inherit;">ä en taida enää katsella.</span></span></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Kaikki alkoi hyvin. Useina päivinä jo parin kuukauden ajan olimme vaihtaneet miehen kanssa muutamia neutraaleja sanoja ja ei ehkä niin neutraaleja katseita. Sitten viimein hän sanoi suoraan, että haluaisi minut illaksi luokseen tutustumaan paremmin pihvin ja viinin ääressä. Olen jo aiemmin täälläkin paasannut siitä, kuinka paljon arvostan selväpäisinä rohkeasti suunsa aukaisevia miehiä. Vielä kun ihminen vaikuttaa täysjärkiseltä ja mukavalta, ei liian päälleajavalta tai jotenkin rohkeudessaan tunteettomalta sentään. Suostuin siis. Ja olinhan katsellut miestä jo vuosia sitten nähdessäni häntä noihin aikoihin silloin tällöin vilaukselta.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Kaikki tuntui sujuvan vielä paremmin, kun hän vaikutti ymmärtävän toivomiseen ja sanoihin luottamiseen kyllästymistäni seksiasioissa. Sanoin suoraan, että en tee enää mitään, ellei toinen osapuoli tule kanssani tarkastamaan taudittomuudet ensin. Mies oli rauhallinen, ja huolehti ja laskeskeli itse, että itämisaikojen pitäisi olla hänenkin kohdallaan sopivasti testin onnistumista ajatellen kuluneet.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Ystävänpäiväksi sain ruusuja. Keltaisia, mikä oli ehkä outoa. Tosin, miehen tietämättä, keltaisista ruusuista pidän niiden aurinkoisuuden takia oikeastaan<span style="font-family: inherit;"> </span>eniten. Ja, emme vielä tuolloinkaan olleet muuta kuin tutustumassa, juttelemassa ja ok, harrastamassa pettingiä. Ruusuja sitten hoivailin huolella asunnossani tähän viime vuorokauteen asti. Meinasin jopa kuivattaa niistä pari. Olin siis sitonut joitakin roikkumaan ja kuivumaan ylösalaisin. Muutama tunti sitten heitin<span style="font-family: inherit;"> </span>kaikki ruusut, koristeoksat ja täytekukat bioroskikseen. Kiikutin bioroskat vielä ulos ja nakkasin pussin nautinnollisesti rumaan ja haisevaan isoon pönttöön.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgzfQplMFbpuik0wxrn-KHDIlxY7FU099DNLBlwGkpsN35ycpggn0Tw_RwwhrabVH-mefQ_JTWnljNpsdcIeYMm_sb9QqdxPyjZ94kvt9ihzPUf10MEv_XbHP9Yd-j9JrXzi4K0pNv6YTVX/s1600/rose2.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgzfQplMFbpuik0wxrn-KHDIlxY7FU099DNLBlwGkpsN35ycpggn0Tw_RwwhrabVH-mefQ_JTWnljNpsdcIeYMm_sb9QqdxPyjZ94kvt9ihzPUf10MEv_XbHP9Yd-j9JrXzi4K0pNv6YTVX/s1600/rose2.png" height="235" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Innokkaasti kuvasin kukkia vielä viikko sitten.</td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Pettingiä ihmeellisempää seksiä harrastimme ystävänpäivän jälkeisestä alkuviikosta lähtien (eli kokonaiset pari päivää, ujah). K</span></span><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">uuntelimme ensin yhdessä, samalla puhelulla molempien tautitulokset. Ja seksi o</span></span>li kyllä hyvää. Taisin itse asiassa tulla toisen ihmisen kanssa ensimmäistä kertaa. Tosin en toiselle, vaan nimenomaan juuri toisen <i>kanssa</i>. Mietin joitain juttujani, joita mietin runkatessanikin, miehen sormet olivat sisälläni tehdessäni suurimman työn itse ja näin edelleen. Mutta, tulipa selvitettyä, että ainakin tuo on mahdollista. Huolimatta varmaan ihan terveellisestäkin sekstaamisesta ja ainakin tuon uuden kokemuksen (muutoin kuin täysin omin keinoin tulemisen) tapahtumisesta toivon oikeastaan, että koko tapailua ei olisi kuitenkaan tullut pöllöiltyä.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Olen vieläkin raivoissani. Toisaalta onneksi koko juttu jo loppumisensa yönä naurattaa. Itkeä vähän tirautin lisäksi aiemmin korkeintaan ajateltuani sitä, että toivoni alkaisi olla muka kokonaan ihmisiin ja parisuhteisiin liittyen kuolemassa. Tuota surua lisäsi se, että edelleen, en ole vieläkään kokenut sitä, että rakastaisin jotakuta muuta kuin perheenjäsentä ja olisin suhteessa hänen kanssaan. En haluaisi kilpeytyä täysin näin typerässä, kokemattomassa tilanteessa.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Linkin Park on tuonut kätevästi mieleen perheen tapahtumat, jotka sittenkin ovat mahdollisesti vaikuttaneet, vaikka siis normaalista perheestä miellän olevani. Vanhempani eivät ole eronneet, mutta he ovat aikoinaan riidelleet kuin hullut hajottaen toisiaan myös fyysisesti. Yöt menivät yläasteella liian usein Linkin Parkia huudattaen, jotta olisi välttynyt vanhempien möykän kuuntelulta. ... Onneksi toisaalta tämä on mainittavan arvoista ehkä vain muistijäljen ja Linkin Parkin tärkeältä tuntumisen takia. En edes haluamalla pysty kuvittelemaan vanhempieni pilanneen oikein millään toiminnallaan liikaa persoonaani. He eivät tehneet lopulta mitään liian ihmeellistä tai muissa kodeissa muka vältettyä. Minulla saattaa olla jotkin kemiat ihan omissa aivoissa jo syntymästä lähtien vähän erilailla. En luota ihmisiin oikein millään kunnolla, olen ollut lapsena valehtelusta liikaa nautintoa saava (patologisen oloista), olen aggressiivinen, hyvä ensihurmaaja, nopeasti yleensä kyllästyvä, imagostani naurettavan paljon välittävä, ja niin edelleen. Narsistisia piirteitä, jotka varmaan tulevat aistituksi ja aiheuttavat outoa oloa tapailun toiselle osapuolelle. Siitä huolimatta, että nauran ja vitsailen juuri noista ominaisuuksistani itse mielestäni eniten. Ja huolimatta siitäkin, että narsistipirujen seinillemaalailu on jo aikoja sitten saavuttanut uskomattomat keittiöpsykologian sfäärit noin yleisesti ottaen, koko ajassa ja yhteiskunnassa siis mielestäni.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Olen raivoissani koko tapailusta vain itselleni, raivoissani jotenkin kumman paljon pelkästä toivomisen yrittämisestä. Oikeastaan juuri tällä hetkellä pelkästään naurattaa. ... Tiedän muuten tulevani muokkaamaan tätä ajatus- ja paasausvyöryä ainakin aggression takia suoltamieni kirjoitusvirheiden osalta, mutta yhtä kaikki thank god minulla on vähintään<span style="font-family: inherit;"> </span>yksi harrastus, joka saa järkevämmälle tuulelle ja nollaa oloa.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Tapailu loppui aika rumasti. Noin kello 18 söin viinirypäleitä tyytyväisenä ja kuuntelin ei-niin-rauhallista musiikkia, Linkin Parkia itse asiassa, sopivasti. Kuunnellessani ajoin itseni päätökseen ilmoittaa miehelle, että aion piipahtaa hänen luonaan siinä kello 21, hänen harrastuksensa jälkeen. Olin ajatellut hakea sinne jättämäni parit vaatteet, ja sanoa kasvotusten, että minulla on outo olo tapailusta: olen epäileväinen, suorista puhumisista huolimatta, ja ikäeroa on sittenkin liikaa, tunnen olevani kuitenkin turvallisemmin ja rauhallisemmin yksin kulkiessani jne. Olin samalla suunnitellut peruvani omalta osaltani tietenkin myös esimerkiksi huomiseksi puhumamme reissun, jolla olisimme hakeneet erään auton ja palauttaneet mielenkiintoisesti miehen edelliselle tyttöystävälle laatikon tämän tavaroita. Edellinen nainen asuu kaukana toisessa kaupungissa, lähellä auton haun paikkaa.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Mies soittaa, kello on siis 18. Hän kyselee jotakin, mitä teen tällä hetkellä ja niin edelleen. Alan puhua, kuinka olisin tulossa myöhemmin käymään, ja vilautan jo puhelimessa ajatuksiani, että jotain on pielessä ja haluan ulos ja pois koko jutusta. Taidan jopa sanoa, että mielestäni hän saattaisi sopia sittenkin paremmin sen aiemman tyttöystävänsä luokse.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Mies huokaisee, että hän on niin tyytyväinen kuullessaan minun sanovan noin. Aiemmalla tyttöystävällä on kuulemma vaikeaa, perheenjäsen on sairaana ja kaikenlaista muutakin, jonka takia mies on exän kanssa puhuttuaan päättänyt lähteä ajamaan jo tänä iltana naisen luokse "valamaan häneen vähän elämänuskoa".</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">En voi uskoa itseäni. Tai lähinnä tilannetta. Miten ajauduin taas tällaiseen paskaan, että jaksoin edes toivoa mitään järkeä tai kunniallisuutta mistään ihmisten käytöksestä?! Tein niin varmaan paljon miehen iän ja todella hyvin kasvatetulta vaikuttaneen pojan takia. Saatoin olla kuitenkin siis TAAS jokin laastari tai ainakin aiemman suhteen paremman sopivuuden varmistaja.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Onneksi olin itsekin jo ajatellut haluavani ulos. Tuntuu vain niin idiootilta, että annoin edes jonkinlaisen mahdollisuuden miehelle, jolla oli historiassaan arveluttavia juttuja. Hän oli pitänyt kahta naista yhtä aikaa, pilannut avioliittonsakin. Minähän siis halveksin edes joskus aiemmin noin toimineita tyyppejä, sillä en voisi ihan vähintään kunniani takia käyttäytyä n<span style="font-family: inherit;">i</span>in typerästi. Ajattelin yrittää olla ymmärtäväinen kerrankin, miehen kertoessa historiastaan avoimesti ja katuen. Ei olisi kannattanut. Enkä taidakaan tehdä näin enää. Paskasti edes joskus selkeästi toimineilla lienee edelleen ja korjaamattomasti jotain vialla. (Varmaan asian tietäjän luoman epäilyksen ilmapiirinkin takia, mutta en ala jankuttaa taas liikaa itseään toteuttavista ennustuksista.)</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Mies on tällä hetkellä siis toisessa kaupungissa ja he syleilevät exänsä kanssa. Minä hörötän täällä ääneen, huh. He ovat ihan toisensa ansainneet. Nainen on sama, jonka takia avioliitto meni aikoinaan viimein pilalle. Lisäksi mies vilautti ja nurisi jutteluissamme liitonrikkojanaisen vaatineen mieheltä ylläpitoa vähintään 500 euroa kuussa. Pitäkööt heppisekoilija ja huora toisensa.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Minua kiinnostaa täysin se, että mies oli rehellinen meidän kahden jutteluissamme myös ajasta, jonka hän oli kuulemma ollut erossa edellisestään. Itämisajat ja näin... Tosin, kondomi oli tietenkin meillä käytössä, joten voisin varmaan muuttaa jollekin toiselle planeetalle näine tautikammoineni.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Mies tulee viikonloppuna kuulemma ihan tuomaan tavarani. Aion tehdä vähän mielenosoitukselliset ja antaa hänelle 40 euroa. Sillä ostan takaisin itselleni koko pornoleffan (jonka omin ja otin mukaani, of course) sekä syöm<span style="font-family: inherit;">iä</span>ni ruokia ja juomiani viinoj<span style="font-family: inherit;">a</span>. Tuli oikeastaan muuten helvetin<span style="font-family: inherit;"> </span>halvaksi, kun pysyttelimme miehen luona haluten tutustua ilman yleisten paikkojen ja muiden ihmisten rytmiä. Tuossa olimme sentään sieluntuttavia, hömpf. Aion sanoa rahoihin liittyen vain jotain, kuinka haluan varmasti pitää itseni eri kastissa ylläpitoa kaipaaviin huoriin nähden. <span style="font-family: inherit;">Hmm</span>, joo, kuulostaa siltä, kuin olisin tosiaan kovinkin mustasukkainen exälle. Oikeasti olen lähinnä mustasukkainen sille historian itselleni, joka ajatteli, että kunniansa jo menettäneille ei edes kannata antaa mahdollisuutta. Haluan sen ihmisen nahkoihin takaisin, ilman tätä "hepinheiluttajan tahraa". Rahankäyttöni palauttelun<span style="font-family: inherit;"> ajattel<span style="font-family: inherit;">i</span></span>n avittavan tuossa.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><br /></span></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi-5y5T9zp-9ArkN7vot8rybKtQhD7dW33eTMm0FQjFNhJM5l5teQEMnoJ4yPhh383FE6VfLgBhNUYdxAglbWHsrp1LLSDbGCz9rs2hh6t_qFSfKSs7V90sSaW_SaQR2CIg-HONwoni5gb9/s1600/40.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi-5y5T9zp-9ArkN7vot8rybKtQhD7dW33eTMm0FQjFNhJM5l5teQEMnoJ4yPhh383FE6VfLgBhNUYdxAglbWHsrp1LLSDbGCz9rs2hh6t_qFSfKSs7V90sSaW_SaQR2CIg-HONwoni5gb9/s1600/40.png" height="244" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Löytyi kuvaamisen kannalta sopivasti yhdestä kaapinkahvasta vielä kuivumassa ollut oksa. Rapisevaa ja kahisevaa. Asiat oikeassa perspektiivissä vain yksi näistä objekteista on elämälle välttämätön.</td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">(Siis mitä kello on? Nyt hävettää ehkä pian lähinnä se, että olen ylipäätään miettinyt tilannetta ja tapailua sen selkeän loppumisen jälkeen tunteja. Musiikin huudattaminenkin hukkaa ajantajun.)</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Tällä hetkellä soi taas kerran Linkin Parkia, nyt netistä. Ylivetoon, pateettisuuteen ja melkein komediaan lipeävä, mutta ihan silti hieno video ja etenkin biisi <a href="https://www.youtube.com/watch?v=co4YpHTqmfQ" target="_blank">Lost In The Echo</a> olkoon omistettu moralisointiperkeleeni paluulle. Päästän siis irti "terveellisestä" ja typerästä toivosta.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Hymyllä sentään kuitenkin aion siis tulevaisuudessa tarkkailla, näenkö enää koskaan sitä muka jotenkin huonona asiana, että enpä oikeastaan kunnioita yhtään ketään, hallelujahh... </span></span></div>
Noota Fudgehttp://www.blogger.com/profile/03671088283176793686noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5000328620466233761.post-52204724104673330422015-01-31T22:50:00.000+02:002015-01-31T23:08:57.762+02:00Chindogu-vinkki surullisille sinkuille<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><a href="http://weburbanist.com/2013/06/26/chindogu-14-hilarious-and-strange-japanese-inventions/" target="_blank">Chindogu</a> on japanilaista hupailua, jossa mukamas ratkaistaan jokin ongelma. Periaatteessa niksin tulee olla esine, joten venytän tässä kyllä hieman termiä.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Jos yksinäiseltä tuntuu, kannattaa hankkia työ, jossa näkee vaikka millaista aukkopäätä. Vapaalla haluat pysyä kaukana suurin piirtein koko ihmisrodusta.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Esimerkiksi <a href="https://www.youtube.com/watch?v=SezbtRS23iU" target="_blank">tässä</a> (ikivanhassa) helmessä vivahdetta päänsisäisistä tunnelmistani töissä nykyään. Katseeni saattaa olla jo yhtä viehättävä sekä lämmin. Ja vapaallahan kännään, möllötän, räiskin jotain väkivaltapeliä, tai painelen ulkona sivukujilla, ettei pahemmin tarvitse katsella enää ketään.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Ei kovin terveeltä kuulosta.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Olen alkanut pohtia, että enää ei ehkä hävettäisi pyrkiä aivan turhiin toimistotörppöilyihin tyyliin salkunhoitajaksi. "Voin kyllä veikata rahoillasi, jos tosiaan olet sitä mieltä, että muun muassa indeksirahastot eivät voita loppupeleissä jokaista fiksuilevaa meklarimulkkua."</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Tavallaan hävettäisi, mutta ei taas mielenvoimat ja toivot tunnu pysyvän päästessä katselemaan väen menoa aika eläimellisten tarpeiden tyydyttelyssä (tai no enimmäkseen ärsytyskohde on kaikkien muiden huomioimisen vähyys siinä täyttymykseensä pyrkimisessä).</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwQ77miWUj_DF809hktp02jjoEvkB-cwrr5hPIFdqkUagWGf2PH_yB7vE0Pp0j2Z2AQjDxDJeaJ_miPkRDou3vO08YGUWvmMLdfMokM1h3xu-z1FajOu3BhyDfA_hzyv6VIDDp7CzzHiwE/s1600/arg.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwQ77miWUj_DF809hktp02jjoEvkB-cwrr5hPIFdqkUagWGf2PH_yB7vE0Pp0j2Z2AQjDxDJeaJ_miPkRDou3vO08YGUWvmMLdfMokM1h3xu-z1FajOu3BhyDfA_hzyv6VIDDp7CzzHiwE/s1600/arg.png" height="211" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><a href="http://pixabay.com/fi/mies-suuttunut-%C3%A4rtynyt-tyytym%C3%A4t%C3%B6n-390339/" target="_blank">(Kuva)</a></td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">... ... ... No jaa, onneksi kaiken tämän paasaamisen ja I don't need a man -biisin huudattamisen jälkeen tuli vihdoin taas mieleen, että näin parisen päivää sitten kaupungilla vilaukselta erästä enkelipojua, jes, pitkästä aikaa. Hänellä on vähän samantyyppinen työpaikka, joten sympatiani ovat alkuunsa jo automaattisesti.</span></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Noota Fudgehttp://www.blogger.com/profile/03671088283176793686noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5000328620466233761.post-53721546282948607052015-01-09T00:25:00.001+02:002015-01-09T00:25:23.335+02:00Kodinhengetär 2015<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Nyt kun loppiainenkin on mennyt, tämän vuoden lupausten ja suunnitelmien liiallinen utopistisuuksiin tähtäily lienee sopivasti hellittänyt.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Voisin tänä vuonna vihdoin saattaa koko kämppäni sellaiseen kuntoon, että se kestää jonkun muunkin katseita.</span></span></div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiLfr1r5EA55r2MeQ4H5MqM7C1UYuKb_f2cwSrtI_4k2uCIjhKX0WqnqSy4lvrfksFwpwEBLPqZbXCrjL4MN1VDlVcYkt5UZkDmWiFGCC7dUx32rhhUnbrxiX229JHx5k4DiCmNJeBc1dzN/s1600/kaappi.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiLfr1r5EA55r2MeQ4H5MqM7C1UYuKb_f2cwSrtI_4k2uCIjhKX0WqnqSy4lvrfksFwpwEBLPqZbXCrjL4MN1VDlVcYkt5UZkDmWiFGCC7dUx32rhhUnbrxiX229JHx5k4DiCmNJeBc1dzN/s1600/kaappi.png" height="317" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">What the heck?! Bitch, get a grip.</td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Minulla on tavallaan toimivia ratkaisuja tupa tulvillaan. Astiakaappi on kaikenmaailman roinan säilytystä varten, ja itse astiat kuivuvat pikkuhyllyssä tiskitasolla. (Kaikki lähti kaapin metallisista ja hankalan puoliontoista ritilöistä täynnä kalkkia. Oli kovat suunnitelmat hinkata kalkit irti ennen astioitani. Tärkeämpää tekemistä tuntuu vain piisaavan...)</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Kylppärini on myös oma sisutustaivaansa. Inhoan ihoon liimaantuvaa suihkuverhoa. Järkeiltyäni tulin siihen tulokseen, että välineen tärkein tehtävä olisi suojella pöntön saumoja. Se on läheisin lattialla, ja lattia on kyllä helposti suihkun jälkeen lastattavissa. Ratkaisu: pöntölläni on suihkuverho. Istuinosan tasolta teipillä kiinnitetyllä jätesäkillä voitan kaikki kodikkuuskisat mennen tullen!</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><i>Home Alone 30</i> (Viitaten ikään, johon minulla on kyllä hmm huuuiiima runsas vuosi aikaa.)</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Taiteilijaelämää... jos tässä nyt jotain positiivista katsantoa yrittää löytää.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Toisaalta se ehkä eniten kaipaamani joku muu ainakin täällä kämpässä saattaisi olla kissa. Olen käynyt innokkaasti katsomassa hylättyjen eläinten järjestön paikalla vittuuntuneen näköisiä raukkoja.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Muun muassa aiempien tekstien ja muiden tekeleiden kauneus saattaa siis kiinnostaa tulevaisuudessakin kämpän kauneutta enemmän. Äsken esimerkiksi laittelin joitain blogin vanhempia tekstejä rivitykseltään tasatasaukselle. Ei kenellekään muulle tule aallot liikkuvasta tekstin reunasta mieleen: ladonta näyttää vain sekavalta.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Ja, minulla on kämpän siistimisen lupaukseen liittyen sentään kokonainen vuosi aikaa!</span></span></div>
Noota Fudgehttp://www.blogger.com/profile/03671088283176793686noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5000328620466233761.post-57512998432121133462014-12-21T22:02:00.000+02:002014-12-21T22:02:09.401+02:00Joulunalus...kalsarit<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Yksinäisille joulu on tosiaan hankalaa. Voin vain kuvitella tyhjyyttä elämän siinä tilanteessa, kun puoliso on kuollut ja mahdollisesti siunaantuneet lapset eivät hekään jostain syystä muista.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Itsellä on tavallaan ehkä vielä jotain odotettavaa. "Olenhan alle 30-vuotias. Minulla on vielä aikaa saavuttaa utopistisia tavoitteitan<span style="font-family: inherit;">i tai myöntyä perusreitille,</span> löytää joku kaveriksi kaikista outouksistani huolimatta."</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Tuntuu joka tapauksessa kehityksestä jälkeenjääneeltä mennä viettämään joulu vanhempien luo. Näin tein jo 10 vuotta sitten opiskelijana. Samanaikaisesti muut katselevat lastensa innostunutta pakettien availua.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Meinaa <span style="font-family: inherit;">is</span>keä, myönnän, ahdistus ja suru päälle. Luulin olevani tätä vahvempi.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Toisaalta paljon kyrsii se, että olen kai kuin oikein vanginnut itseni nyt pariksi viikoksi pieniin ympyröihin. Ei voi muka lähteä yksin baareihin tai ravintoloihin, koska ei niissä tähän aikaan ole kuin epätoivoa. Yleisesti ottaen vakka löytäisi kantensa, mutta luulen, että ahdistusyksinäisyydestä alkaisi silti vain pelkkää lisää ahdistusta tai teeskentelyä.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Ei oikeastaan ihan tuokaan ärsytä eniten, sillä en taida enää uskoa ulkona tuulettumisiin muutenkaan. Paitsi niiden tuttujen naamojen bongailun suhteen.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Työ hallitsee elämääni liikaa. En voi harrastaa niitä juttuja, joita haluaisin. Joulumatkakin menee lopulta liikaa vuorolistoja palvoessa. Olen alkanut puolivahingossa tai alitajuisesti käyttäytyä töissä melkein kuin potkuja toivoen. En voi uskoa itseäni. On ollut vähän terveysmietintääkin taas, joten protokollien kiltti noudattaminen on heittänyt aikalailla<span style="font-family: inherit;"> </span>häränpyllyä. En varmaan tähän sukupolveen kuuluvana ikinä muutenkaan pääse eläkkeelle, joten miksi painaa ja painaa vain...? Työkaverit ovat enimmäkseen edelleen kivoja, mutta olen joka tapauksessa osoittanut räjähdysherkkyyteni jo useammin kuin kerran.</span></span><br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEoExr4Uj4XV5Ba8xDFnEDTHSO7E6Gykp3A-D36-nZ4rrsjTCrhcP4M2ETAWOKMkbHZJuznk3TwMMBAmwwkXnbob_H9ebylT4r4dQIXcLYnth7LIJ8GaNWrrUdt-cuaO-gsQBc8lULbO36/s1600/opteam.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEoExr4Uj4XV5Ba8xDFnEDTHSO7E6Gykp3A-D36-nZ4rrsjTCrhcP4M2ETAWOKMkbHZJuznk3TwMMBAmwwkXnbob_H9ebylT4r4dQIXcLYnth7LIJ8GaNWrrUdt-cuaO-gsQBc8lULbO36/s1600/opteam.png" height="230" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Muuttuva työelämä ja edellisen liikkeen sopiva kyltti. Bongattu Vaasassa muutama kuukausi sitten.</td></tr>
</tbody></table>
</div>
<div style="text-align: center;">
<br />
<span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;">***</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;">Välihuomioita:</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;">Kesto-PMS tuntuu vallanneen minut, ja tietenkin myös blogi on alkanut rasittaa ja naurattaa. Tämä on kuin pelkkä nurina-areenani. En tule tänne hehkuttamaan elämäni pienistä kivoista jutuista koskaan. Ne toisaalta ovatkin niin pieniä, että en näe tarpeeksi asiaksi tarinoida muille hyvästä ruuasta<span style="font-family: inherit;">, musiikista </span>tai kivasta kirjasta. Tällaisia blogeja on miljoonia.</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;">Kuitenkin... negatiivinen vollotukseni on aivan hirveää. Lisäksi koko blogin kielisolmunimi on alkanut naurattaa kunnolla. Vielä kun täällä on, hmm, noin saman verran kommentteja kuin lipastoni laatikot suovat, olen alkanut vakavasti pohtia pääni ummessa pitämistä. Säilyttänen blogin näkyvissä, kävi niin tai näin. Kommentoimista pitäisi<span style="font-family: inherit;"> </span>tehdä itsekin muiden blogeissa nykyistä enemmän. </span></span><span style="font-family: inherit;"> </span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-family: inherit;">***</span></div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Kai tästä kiva joulu tulee onneksi kuitenkin. Jatkanen vanhempien paikoilla puolikalsareissa huuhailua. Ja onpa sentään molemmat vanhemmat vielä elossa ja aika hyväkuntoisina.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Koska minulla ei tosiaan ole niitä lapsia paketteja avaamassa, ostin omalle sisäiselle lapselleni tässä hiljan Kinder-munan. Aiemmissa teksteissä olen muistaakseni kertonut, kuinka tykkään huvitella ennustamalla sitten lelusta tulevaa. Sain talveen sopien Minnin luistimilla. Minni nyt olikin klassikkotytsyistä<span style="font-family: inherit;"> </span>aina suosikkini. Jo lapsena sisäinen moralisointimörköni (!) halusi vedellä sekä Iinestä että Akua lättyyn. Aku jahtaa lörppöluomista häilyvää horoa, joka ei osaa päättää Hannun ja Akun välillä. (<span style="font-family: inherit;">J</span>ep jep. <span style="font-family: inherit;">A</span>ika mestarillista, että saa sarjakuvista aggressiot<span style="font-family: inherit;"> </span>nousuun.)</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_fcy08G6f0nw4gsv5glRWh53cFfcmmrCh-hVSwJei3oCKMWXUwF5fD8BuXfxIThjTKKq7uaTE7OnfP2BerSRslyiogJZz-28IxikHK9Eqxb2qyut70-7gN0sOc7Fx_iDjuaDY4CCJTG-t/s1600/minnie.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_fcy08G6f0nw4gsv5glRWh53cFfcmmrCh-hVSwJei3oCKMWXUwF5fD8BuXfxIThjTKKq7uaTE7OnfP2BerSRslyiogJZz-28IxikHK9Eqxb2qyut70-7gN0sOc7Fx_iDjuaDY4CCJTG-t/s1600/minnie.PNG" height="320" width="300" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lady In Reeeed...</td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Tuli eräs päi<span style="font-family: inherit;">vä mieleen, että Minnin Mikki on nimeltään paljon erästä henkilöä muistuttava. Hänestä olen kertonut täällä myös, eri nimityksellä tietenkin.</span></span><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"> En oikein tiedä, mitä ajatella. Kaipa pääsin lopullisesti eroon horoskooppien palvontaa muistuttavasta ennustelutavastani.</span></span></span></div>
Noota Fudgehttp://www.blogger.com/profile/03671088283176793686noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-5000328620466233761.post-50450028345900651512014-11-22T01:20:00.000+02:002014-12-21T21:36:40.143+02:00Rumat ihmiset<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Jo hetken horisontissa heilunut kriisi iskee päälle yhä selkeämmin. Olen ärsyyntynyt itseeni. Koen olevani liian aggressiivinen ja ihmisistä paljon rumia ajatteleva.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">En luota helposti kehenkään. Tällä hetkellä kunnolla vain sukulaisiin. En tiedä, olisinko erilainen, jos en olisi muuttanut tavallista enemmän.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Olen viime aikoina kyllästynyt myös riisuttuun mielipiteeseeni suhteista: tulee kuitenkin vain petetyksi, <i>everybody wants everybody else, everybody wants everybody els<span style="font-family: inherit;">e.</span></i></span></span><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;"> (<span style="font-family: inherit;">No Doubt</span></span></span></span><span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;">,</span></span><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"> </span></span></span><a href="https://www.youtube.com/watch?v=CB0sH2OpPzE" target="_blank">In My Head</a>)</span></span></span></span></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Toistenkin ihmisten kuin vain kumppaninsa huomaaminen on normaalia. Joka tapauksessa, asiaan liittyvät valehtelut ovat raivostuttavia. Etenkin jos ihan pettämiseen asti on menty... kenellä on oikeus päättää myös toisen terveydestä, jos oikein epäonnekkaasti olisi sattunut käymään? Tietäen oman suoraan sanottuna<span style="font-family: inherit;"> kai</span> peruuttamattomuuksiin menevän raivon kyseisessä tilanteessa, olen pysynyt ehkä<span style="font-family: inherit;"> </span>senkin takia kaukana suhteista. Lisäksi harhoillani ja luottamusvaikeuksillani varmaan oikein kutsuisin esiin typeriä ja rumia tilanteita. (Vaikka tietenkään mikään harhaisuus tai luottamuspula ei <span style="font-family: inherit;">o</span>ikeuta pettämistä tai ainakaan senjälkistä valehtelujatkamista. Toisen voi myös selkeästi jättää.)</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Pettäminen on ollut mielessä <span style="font-family: inherit;">siitäkin</span> syystä, että eräs tuttava joutui siitä hiljan kärsimään. Hän sai lapsen ja hehkutti elämäänsä naamakirjassa. Hän asuu muualla, ja tuo on ainoa kanava, jolla olen häneen ollut yhteydessä. Nainen teki "Millainen vaimo olisit?" -</span><span style="font-size: small;">hömppätestejä ja kommentoi niitä tyylillä: "Mattijannepetteriii, vink vink, sormusta!" Jotenkin tiesin, että hommassa tulee käymään huonosti. En tiedä miksi, sillä en ole<span style="font-family: inherit;"> </span>ikinä edes nähnyt miestä. Painostaminen ja julkisuus saa kuitenkin ainakin<span style="font-family: inherit;"> </span>heikot käyttäytymään ääliöinä. Jossain vaiheessa naisen päivityksenä sitten tuli<span style="font-family: inherit;"> </span>älähdys petetyksi joutumisesta. Sympatiani eivät ole siis <span style="font-family: inherit;">yhtään</span> miehen puolella, vaikka elämänsä ja toiveidensa liiallista levittelyä selkeästi omalla naamalla naisen osalta ihmettelin. Oikeastaan oikein, että pettämisellä asioita hoiteleva<span style="font-family: inherit;"> </span>mies<span style="font-family: inherit;"> </span>tulee nimellään tunnistetuksi.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Vaikka esimerkiksi tuo yllä kerrottu tapahtumakulku on vahvistanut kauniita mielipiteitäni, asiassa ja kriisissäni on toinenkin puoli.
Koska tiedän projektion käsitteen ja ilmiön, tuntuu entistä rumemmalta. Olenko se sittenkin minä, joka ihastun liikaa kaikkiin, valehtelen liikaa, en ole luottamuksen arvoinen ja niin edelleen? Ihastuin Kvanttimiehen kaveriinkin. Tuolloin tosin etsimällä etsin ja kai suggestioin rumia puoliani esiin... olin epäileväinen koko tuttavuudesta, joka eteni liian nopeasti ja "pakko saada tyttöystävä" -tunnelmalla. Nämähän kuulostavat oikein pettäjän selityksiltä muuten, hah! <span style="font-family: inherit;">K</span>uitenkin<span style="font-family: inherit;">...</span> lähdin ajatusharhailuni tajuttua koko tilanteesta, Kvanttimiehen elämästä.<br />
</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Mutta. <span style="font-family: inherit;">O</span>lin muutama kuukausi ennen Kvanttimiestä ihastunut Teddyyn. Hän on naimisissa oleva isä. En onneksi sentään tehnyt tuolloinkaan mitään. Myöhemmin mielipiteeni ovat vielä muuttuneet siten, että en edes halua mitään tapahtuvan tulevaisuudessakaan. Haluan siis miehen pysyvän kunnolla lastensa, perheensä parissa, ja toivon joskus kuulemieni vitsailujen mäkättävästä vaimosta olevan pelkkää yleistyksillä hupailua.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Tässä iässä perheasioita<span style="font-family: inherit;"> pitäisi<span style="font-family: inherit;"> jo<span style="font-family: inherit;">idenkin mukaan pohtia enemmänkin. </span></span></span>Eräs<span style="font-family: inherit;"> <span style="font-family: inherit;"></span></span>tuttava on juuri nyt raskaana. Hän on minua vain hiukkasen vanhempi ja on sattunut kyselemään, eikö minulla pukkaa ollenkaan vauvakuumetta. Olen v<span style="font-family: inherit;">oinut rehellisesti, lakonisesti vastata, että eipä ole kuumeita ilmaantunut ja että olen alkanut epäillä, ilmaantuuko koskaan.</span></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Joskus minusta tuntuu<span style="font-family: inherit;">kin</span> kuin olisin saanut miehen aivot. Ja vielä sisimmältään ruman miehen. Olen siis<span style="font-family: inherit;"> </span>aggressiivinen, ainakin taas viime aikoina. Lisäksi olen oikeastaan jo aikaisemmin<span style="font-family: inherit;"> </span>huomannut pitkäkestoisen kemian olevan helposti hukassa. Kuin jokin pelimies nautin siitä, että tunnen saavani tois<span style="font-family: inherit;">ta</span> valtaani, ja samalla <span style="font-family: inherit;">sitt<span style="font-family: inherit;">en </span></span>kyllästynkin ukkoon<span style="font-family: inherit;"> </span>aika kunnolla. Tämä e<span style="font-family: inherit;">i ole kuitenkaan mikään a<span style="font-family: inherit;">ina tapahtuva tilanne</span></span>. Näin silti tapahtuu melko poikkeuksetta niiden miesten suhteen, jotka lähestyvät viinan tai bittien välityksellä.</span></span></div>
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Yello – Vicious Games</span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;">(Lyriikat liittyvät asiaan, mutta kyllä<span style="font-family: inherit;">...</span> <span style="font-family: inherit;">guilty pleasures go 80's<span style="font-family: inherit;">!</span></span>)</span></span></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<object width="320" height="266" class="BLOGGER-youtube-video" classid="clsid:D27CDB6E-AE6D-11cf-96B8-444553540000" codebase="http://download.macromedia.com/pub/shockwave/cabs/flash/swflash.cab#version=6,0,40,0" data-thumbnail-src="https://ytimg.googleusercontent.com/vi/_HDK0_l0b7U/0.jpg"><param name="movie" value="https://youtube.googleapis.com/v/_HDK0_l0b7U&source=uds" /><param name="bgcolor" value="#FFFFFF" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><embed width="320" height="266" src="https://youtube.googleapis.com/v/_HDK0_l0b7U&source=uds" type="application/x-shockwave-flash" allowfullscreen="true"></embed></object></div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Tuttavan raskaus, siitä puhuminen ja oma hiljainen mietintäni onkin saanut kiteytymään tämän jossain määrin<span style="font-family: inherit;"> </span>ärsyttävän seikan: en ole tainnut tavata miestä, jota olisin kunnioittanut ja ihastellut niin, että mieleeni olisi ilmaantunut selkeästi <i>I wanna hav</i><i>e your babies</i> -ajatuksia. Kunnioittaen olen katsellut kai vain naimisissa olevia miehiä, ja heidänkin suhteen kunnioitus saattaisi loppua sitten ihmisen muututtua joksikin keski-iän kriisin eronneeksi hopeaketuksi.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Totta puhuen, raskaudesta ensimmäiseksi mieleeni tulevat kuvat ja ajatukset liittyvät kaikenlaisiin raskaudenjälkeisin kroppaongelmiin à la Nolot vartalot -sarja. Miehen tulisi todellakin olla jokin Jeesus, että koko homma alkaisi näyttäytyä positiivisessa valossa. Enpä tiedä, riittäisikö sekään. Kai minulla on liikaa solmuja ja ihmisvihaa ihan vain omassa mielessäni... </span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Kuitenkin muuten, tälläkin hetkellä on jonkinasteinen ihastus meneillään.<span style="font-family: inherit;"> </span>Olen koko ihastuksesta tyytyväinen enimmäkseen<span style="font-family: inherit;"> </span>siten, että tiedän tilanteen saavan minut <span style="font-family: inherit;">helposti hyvälle tuulelle</span>. Siitä huolimatta, että tiedostan antavani miehelle tällä hetkellä mielessäni <span style="font-family: inherit;"></span>liian loistavia ominaisuuksia: en tiedä hänestä oikeasti paljoakaan<span style="font-family: inherit;">.</span></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;">Ihminen taitaa olla aina edes vähän <span style="font-family: inherit;">jostakusta kiinnostunut. Mennee geeneissä<span style="font-family: inherit;">.</span></span> </span> </span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"> </span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Hyvä asia omien jumien ja niiden rumien ajatuspyörittelyiden tarkkailussa on se, että <span style="font-family: inherit;">piisaa ainakin<span style="font-family: inherit;"> </span></span>tekemistä.<span style="font-family: inherit;"> </span>Tämä tosin on myös tilanne, joka ei kehity mietteidensä kanssa junnaamalla. Paljon varmaan muihin ihmisiin luottaminen esimerkiksi paranee omissa oloissa pysymisellä. No jaa, kannattanee tarkkailla ainakin tuota projektoimistani ennen kuin haalin muita varsinaisesti lähelle kärsimään.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">... Tajusinpa<span style="font-family: inherit;"> </span>kirkuvan ilmiselvyyden, jonka avulla ihmisistä yleensä rumien ajattelun kierre lähtee toivottavasti helpommin purkautumaan. Luon sentään<span style="font-family: inherit;"> </span>ainakin ihastuksiini kaikenlaisia<span style="font-family: inherit;"> </span>kivoja ominaisuuksia.</span></span></div>
Noota Fudgehttp://www.blogger.com/profile/03671088283176793686noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5000328620466233761.post-5987681770103013682014-11-04T21:40:00.001+02:002014-12-21T21:37:40.611+02:00Yhden illan huttuhötöt vs. muut tutut<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Hairahduin tässä viikonloppuna baarista jopa katsomaan erään miehen kämppää. Mies oli ympäri maailmaa matkustellut projektijohtaja, ja asunto oli keskustassa kiva modernisoitu monihuone. Ulalaa.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br />Tarinan lässähdys: yhden illan asuntoerotiikaksi homma sitten jäikin. Kiva nähdä, millaista tässä kaupungissa on eri taloissa. Itse mieheen liittyen tunteeni ovat lähinnä, että toivottavasti hän ei kokenut tuhlanneensa aikaa minuun.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br />Tulipa selvitettyä, että yhden illan baarituttavuudet eivät todellakaan ole juttuni. Vaikka mies olisi halunnut sanojensa mukaan vain nukkua vierekkäin ja tutustua, lähdin kotiin mahdollisimman sympaattisesti. Hän ainakin sanoi arvostavansa varovaisuuttani.</span></span></div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijVmAxUqmyl5iRFyJ5fSOi0W3AG0SMnSXKPutZoBmX2bWUtoZ6CFILzTNpHra7w1P5BnEwXC5xZ3EG2MzhQdicwdyG3VXbcOMmSwLZcCPxyEI3PZNH467YPWGr66ElqQRsUeuEvvPVHg0X/s1600/one_night.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijVmAxUqmyl5iRFyJ5fSOi0W3AG0SMnSXKPutZoBmX2bWUtoZ6CFILzTNpHra7w1P5BnEwXC5xZ3EG2MzhQdicwdyG3VXbcOMmSwLZcCPxyEI3PZNH467YPWGr66ElqQRsUeuEvvPVHg0X/s1600/one_night.png" height="200" width="181" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pientä ja täydellistä etsiskelen tämänhetkiseen asuntooni... Tälläkin printillä voi muuten hankkia kaikenlaista <a href="http://www.stuffosaurus.com/s/cultclassicts___874681/" target="_blank">roinaa</a>.</td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Oikeastaan miehen mielipiteillä ei ole väliä. En hyväksynyt häntä lopulta fb:ssä kaveriksikaan. Mikä laimea tapa muuten ottaa yhteyttä, mutta itsehän hänet torjuin jo kerran. Joka tapauksessa siis, minusta on näköjään tullut jo niin hankala ms. Vainoharha, että baarien väestä kiinnostavia ovat lähinnä ihmiset, joita olen nähnyt arjessa jo muualla. Täysin oudot tyypit vaikuttavat helpoilta, hämäriltä, varomattomilta, pinnallisilta? Vähän kaikki noista vastauksista pätevät. Ainakin, jos heti äksöniin oltaisiin valmiita. Toisaalta jonkinasteinen nyrpeyteni pelkkää tutustumistakin kohtaan johtunee myös siitä, että kaupungissa on paljon päivänvalosta tuttuja kasvoja, joiden kanssa haluaakin jutella vapaammin illanviettoihin eksyttyään. Projektijohtajan halailut esimerkiksi innoittivat näkemään unia vain eräästä aiemmasta työkaveristani.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br />Uudet työkaverit ovat muuten aivan ihania. Heidän kanssaan on tullut myös jo istuttua ja otettua. (Kämppäänsä esitellyt mies ei siis toki liity työympyröihini.) Alalla pitää tulla muutenkin ihmisten kanssa toimeen, mutta uuden paikan ihmiset tuntuvat olevan aika ennätyksellisiä kotoisan, jo pitkän ajan tuntemisen tunnelman luomisessa.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br />Tutuista puheen ollen, Kvanttimiehen kanssa edelleen ja kai tulevaisuudessakin vallitseva mykkyys tuntuu kyllä tyhmältä. Toivottavasti (ja näin luulisin) häntä ei kiinnosta blogikyttääminen, joten voin vapautuneesti aivovirrata täällä jatkossakin. Meinasin laittaa hänelle viestiä, että emmekö voisi olla ihan normaalisti ja neutraalisti tuttavia. Homma näytti tosin ainakin viimeksi vääjäämättömästi luisuvan mentaliteettiin "kaikki tai ei mitään", mikä ahdisti. Pysynen hiljaa. Ehkä näemme jossain joskus ja olemmekin vain rennon kivasti tuttuja.</span></span></div>
Noota Fudgehttp://www.blogger.com/profile/03671088283176793686noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5000328620466233761.post-28018692689235444082014-10-26T20:14:00.000+02:002014-12-21T21:39:43.019+02:00Talvea odotellessa<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;">Oli syys,</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;">Väki välil syitä kysyys.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;">... Tuli äsken kuunneltua hömppähoppia.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></span>
<span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;">Tänne kirjoittelu jäi hetkeksi, vaikka elämässä kyllä tapahtui. Yksi syy bloggerin välttelyyn oli myös muutoksista aiheutuneen ahdistuksen purkutapani, pakkomielteinen mania. Se sai minut aiemmin listaamaan notepadiin blogini kohtia, jotka olivat kirjoitusvirheisiä tai muusta vain kirjoitusteknisestä kohdasta päin vituraa. Maanisissa suunnitelmissa oli hioa kaikki pikkukohdat joskus kerralla. (<span style="font-family: inherit;">... </span>Minulla on itsellä lukulistassa eräs blogi, joka tarjoaa välillä vanhoja tekstejä uusina. Luulen sen siis johtuvan muokkailuista. Toisaalta ainakin julkinen lukijalistani on tyhjä, joten enpä monia edes<span style="font-family: inherit;"> </span>hämmentäisi.)</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></span>
<span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;">Pakkomielteisellä manialla ja rakkailla tuttavilla, sanoilla, hoidettuja muutoksia oli ehkä pari liikaa, yhtäaikaisesti. Minulla on nyt uusi kämppä ja uusi työ. Lisäksi tuttavapiirissä tapahtui. Ehkä läheisimmät tämän kaupungin naispuoliset kaverini muuttivat muualle (molemmat kokonaista kaksi). Kvanttimies pysyi kuvioissa, ja tämä aiheutti enimmäkseen lopulta ehkä vain takkuamista, kinaa ja kummastusta. Kaiken häsäämisen keskellä aloin toki vielä pohtia koko tulevaisuuskuviani ja toiveitani.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;">Tulkoon talvi ja kylmyys. Innoissani vedän pipon silmille ja hupun vielä peitoksi. Aion todellakin näyttää myös tänä talvena joltain hopparilesbolta. Tai ehkä ennemmin vain hävitä massaan. Mieli ja tyyli saattavat vielä muuttua, mutta todennäköisesti vasta ensi vuodeksi.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;">Uudesta kämpästä ja työstä olen kyllä toki silti iloissani! Kämppään totuin äkkiä, vaikka en ole saanut parissa kuukaudessa vieläkään kaikkia kamoja muuttolaatikoista ja pusseista järjesteltyä. Luulen tekeväni </span></span><span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;">defenssiä itselleni</span></span> tällä laiskuuden ja manian yhdistelmällä (paikat pitää toki kuurata suurin piirtein millintarkkaan ennen kamojeni sitten vihdoin kaappeihin levittelyä). Ei minulla ole ketään juuri nyt tupareihin kutsuttavaksi.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></span>
<span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;">Oikeastaan vähän pelottaa, miten yhteys hiipuu jo kuukaudessa, kun ihminen muuttaa toiseen kaupunkiin ja uusiin omiin ympyröihin. Etenkin muutettaessa<span style="font-family: inherit;"> </span>miehen tai opiskelun takia. No jaa, olen kyllä itsekin huono ottamaan yhteyttä. Vielä kun en pidä puhelimessa roikkumisesta. Voisin koettaa kirjoittaa vaikka sähköposteja.</span></span></div>
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;">Sophie Ellis-Bextor – <span style="font-family: inherit;">Love is a Camera</span> </span></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe allowfullscreen='allowfullscreen' webkitallowfullscreen='webkitallowfullscreen' mozallowfullscreen='mozallowfullscreen' width='320' height='266' src='https://www.youtube.com/embed/FmPM-LZ-6y8?feature=player_embedded' frameborder='0'></iframe></div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;">Kvanttimiehen kanssa yritimme olla hänen ehdotuksestaan kavereita vielä sen tapailupätkän jälkeen.<span style="font-family: inherit;"> </span>Kinastelua tuntui olevan noin puolet ajasta. Pari kertaa uhkailin sanaharkkojen keskellä lopettavani koko kaver<span style="font-family: inherit;">u</span>uden, kun tuttavuus tuntui aiheuttavan enimmäkseen pahaa oloa. Silti sovimme ja jatkoimme. Nyt olemme taas totaalikatkolla, ja olisi oikeastaan hyvä, jos tämä takkuaminen jäisi tähän.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></span>
<span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;">Emme ole mielestäni yhtään sopivia ihmisiä yrittämään tulla toimeen. Molemmilla on jokin viimeisen sanan vimmakin vielä. Nyt ihan naurattaa, että jaksoimme fb-messengerissä naputtaa ja takuta tunteja muutaman kerran. En enää edes hahmota mistä. Kuin molemmat olisivat purkaneet jotain kaikesta muustakin johtuvaa ärtymystä.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></span>
<span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;">Mies tiesi minusta ehkä liikaa ja käytti asioita minua vastaan. Taisin tehdä noin myös itse<span style="font-family: inherit;"> </span>ainakin todella raivostuneena, mutta on vähintään kaksi asiaa, joista oikein päätin olla sanomatta ja iskemättä mitään. En ala niitä täälläkään paljastella. Mies muuten tietää myös blogini. En ymmärrä, mikä minulle tuli, kun tämän kerroin. Halusin kai osoittaa, etten niin totuuksina ole jakamassa vain omia mielipiteitä asioista kuin mies epäili.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></span>
<span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;">Joka tapauksessa, olen pahoillani, jos ehkä lapsellisen välien katkaisun ansiosta aiheutan turhaa pahaa oloa. On hänelläkin kaikenlaista tällä hetkellä elämässä. En silti vain pystynyt enää löytämään tarpeeksi varmuutta itsestäni olla saamatta jatkossakin koko tuttavuutta epäileviä tunnelmia. Ajattelin soutamisen ja huopaamisen rassaavan koko jutun unohtamista enemmän. Onneksi mies oli se, joka poisti minut naamatun kavereistaan. Tällä kertaa. Itse olin ehtinyt tehdä tuon koko kesästä ja tuntemisesta laskien muistaakseni kaksi kertaa. (Terveisiä ala-asteelta.)</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;">Nyt olo ja selitykset koko sekoilun loppumisesta ovat onneksi seesteisemmät ja isom<span style="font-family: inherit;">piin syihin keskittyvät</span>. Varsinaisen toivonmenettämispäivän tunnelmat olivat seuraavia<span style="font-family: inherit;">:</span> En jaksanut, että seurustelemattomuuttani käytettiin minua vastaan. En jaksanut, että rehellisyyttäni Kvanttimiehen kaveriin hetkellisesti ihastumisesta käytettiin minua vastaan. (Tuohon o<span style="font-family: inherit;">li</span> kaikki syyt, mutta totta voi olla sekin, että olen <span style="font-family: inherit;">erikoinen</span> lähinnä<span style="font-family: inherit;"> </span>rehellisyydessä. Lisäksi lopetin koko tapailun aikoinaan alkutekijöihinsä, kun tajusin ajatusteni harhailun<span style="font-family: inherit;">.) E<span style="font-family: inherit;">n jaksanut, että a</span></span>iempia kave<span style="font-family: inherit;">ris</span>uhteita ja ystävyystaitojani mollattiin, kun vaikutin Kvanttimiehen kanssa häilyvältä. <span style="font-family: inherit;">Tuntui tyhmältä</span>, että syytöksiä tuli<span style="font-family: inherit;"> <span style="font-family: inherit;">ylivetäen</span></span> koko kaver<span style="font-family: inherit;">u</span>uden ja luottamuksen pettämisestä, jos olin vain<span style="font-family: inherit;"> </span>perumassa suunnitelmia oman ajan tarvitsemisen takia. Vielä kun<span style="font-family: inherit;"> </span>aiemmat<span style="font-family: inherit;"> ehdotukseni syvemmän k</span>aver<span style="font-family: inherit;">u</span>uden lopettamisesta<span style="font-family: inherit;"> nakattiin aina <span style="font-family: inherit;">tasaisin väliajoin<span style="font-family: inherit;"> muutenkin </span></span>naamalleni, <span style="font-family: inherit;">o</span>li niin <span style="font-family: inherit;">helppoa nähdä, että sopivinta<span style="font-family: inherit;"> on vain lopettaa koko yrittäminen vihdoin ja viime<span style="font-family: inherit;">in.</span></span></span></span></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></span>
<span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;">Yksi tärkeä havahtumisen paikka oli kai tilanne, kun ajoimme autolla tällä viikolla, </span></span><span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;">pitkästä aikaa</span></span>. Tajusin, etten luota mieheen. Ihan yksinkertaisesti. Ei ihme, ettei luottamusta hänenkään jo aiempien sanojensa mukaan ollut tuntunut olevan välillämme. Mies ajoi aika repivästi. Minulla pyöri mielessä suoraan sanottuna <i>Abre los ojos</i> ja <i>Vanilla Sky</i> -elokuvien kohtaukset, jossa tuttavuuden tilaan pettynyt osapuoli ajaa tahallaan seinään pahan olon aiheuttajansa ollessa pelkääjän paikalla. Mielikuvitukseni on kyllä yleensä<span style="font-family: inherit;"> </span>ylikierroksilla. Joka tapauksessa, en voi luottamusta taikoa, kun sitä ei erinäisistä syistä tunnu olevan.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></span>
<span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;">Jälkeenpäin ajatellen en ymmärrä, kuinka koetimme saada tuosta vakaata ystävyyssuhdetta noinkin kauan. Jos läheisemmät kaverini eivät olisi muuttaneet pois, olisin kai nähnyt jo aiemmin, että homma on vain liian mahdoton. Eräässä<span style="font-family: inherit;"> </span>rehellisyyskohtauksessa tulikin kai jo kuukausi sitten jutteluissamme selväksi, että <span style="font-family: inherit;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-family: inherit;">mies olisi halunnut meist<span style="font-family: inherit;">ä edelleen jotain enemmän<span style="font-family: inherit;"> ja </span></span></span></span></span></span></span><span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;">min<span style="font-family: inherit;">ä hal<span style="font-family: inherit;">u<span style="font-family: inherit;">si</span>n vain epätoivoisesti uusia<span style="font-family: inherit;"> </span>tuttavia<span style="font-family: inherit;"> muiden kaveriyhteyksieni<span style="font-family: inherit;"> </span>lähdettyä.</span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></span>
<span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;">Pitänee yrittää päästä takaisin yksinäisen suden tunnelmiini. Koetan muistella, kuinka tyytyväinen olin kesällä kuljeskellessani vahvana ja vapaana yksin. Myönnettäköön, sain tuolloinkin kyllä pari kohtausta, jossa kai<span style="font-family: inherit;">pasin ihmisiä ja siis enimmäkseen kai miestä</span>. <span style="font-family: inherit;">K</span>ohtaukset<span style="font-family: inherit;"> </span>taisivat silti johtua liiallisesta television kanssa seurustelusta. Jos pyörii paljon töissä, kaupungilla, harrastuksissa... ylipäätään ihmisten parissa, ainakin minulla tuntuu tapahtuvan niin, että tuo ihmisten näkeminen riittää. Ei ole <span style="font-family: inherit;">aikaa </span>muodostaa mielessään täydellis<span style="font-family: inherit;">i</span>stä suhteista puoliturhia haaveita <i>inspired by telly</i>.</span></span></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjuUccRfxIHMA1LPhNyFkF56SNInxmu_eR-rFiM2gX4YvZpzKA8ghTiUmTXLEM1wVLpzafbRNz3xVmxlV6j4yGzCgpVRLVHkRuFF4qbucTyVw7D_jmx4eLcfxHq5i_XzRVzqYxXBMGKycB3/s1600/wolf.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjuUccRfxIHMA1LPhNyFkF56SNInxmu_eR-rFiM2gX4YvZpzKA8ghTiUmTXLEM1wVLpzafbRNz3xVmxlV6j4yGzCgpVRLVHkRuFF4qbucTyVw7D_jmx4eLcfxHq5i_XzRVzqYxXBMGKycB3/s1600/wolf.png" height="320" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">© Shark Toof, <a href="http://eu.art.com/products/p14760213933-sa-i6786617/shark-toof-you-are-a-wolf.htm?sOrig=CAT&sOrigID=0&dimVals=5539237&ui=71EA865D5AC3480E97B2E651DA2F9010" target="_blank">You Are a Wolf</a></td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-family: inherit;">Kuva palauttaa kätevästi mieleen tätä nurinaa isompia huolenaiheita, kai sentään vältettäviä. Eipä harmita taas ollenkaan, vaikka minulla ei ole </span></span></span><span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-family: inherit;"> tällä hetkellä <span style="font-family: inherit;">täällä </span></span></span></span>oikeastaan<span style="font-family: inherit;"> </span>yhtään e<span style="font-family: inherit;">i-sukulaista </span>tutt<span style="font-family: inherit;">ua<span style="font-family: inherit;">,</span></span> jota voisin pyytää esimerkiksi kahville ilman kummastelua. Olen tyytyväinen jo siitä, jos lopun elämääni saan harrastaa manioitani ja lukea kirjoja rauhassa ilman, että tarvitsee pelätä itsensä tai perheensä<span style="font-family: inherit;"> </span>puolesta.</span></span></span></div>
Noota Fudgehttp://www.blogger.com/profile/03671088283176793686noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5000328620466233761.post-90043506782039730372014-09-03T21:50:00.000+03:002014-12-21T21:41:45.272+02:00Hei, me pantiin!<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Elämäni aikana olen ehtinyt muutaman kerran hörötellä elokuvalle <i>Hei, me lennetään!</i> Kvanttiherran, kaverimiehen kanssa koetettu yhteyden syventäminen taisi lopulta sekin muistuttaa lähinnä komediaa tai muuten vain kananlentoa. Toivottavasti tilanteesta tulee joskus mieleen harmiton tai ainakin vihantunteita herättämätön komedia, kaikille osapuolille. Vähintään ajan myötä varmasti. Vielä eilen tuntui siltä, että loukkasin miestä. Epäröintieni ja jarrujen pohjaan lyömiseni jälkeen hän jaksoi ottaa yhteyttä liian kauan päätöksestäni jankuttaen.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">En osaa vielä päättää näitä lopunjälkeisiä mietteitäni. Tosin sehän on vain hyvä ja toivottavasti tunne säilyy: asioissa on aina monia puolia. Välillä mies tuntuu totaaliselta idiootilta tai ehkä jopa lopettelun pahikselta, rumemmalta osapuolelta sittenkin. Antisankarilta kymmenine haukkuvine ja paasaavine yhteydenottoineen. (Vaikka osasin minäkin näyttää kauniit puoleni... sanoin pikkuhiljaa viehättävästi suoraan kaipaavani enemmän fyysistä vetovoimaa. Lopulta muun muassa syytin miestä aivopesusta viesteineen. No, halusin yhteydenottojen jo loppuvan.)</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Koko kananlentoyhteyttä miettiessäni tunnun välillä taas tosiaan itse tuon pikatapailun totaaliselta pirulaiselta. Mies haukkui minua siitä, että käytin häntä ponnahduslautana. En mielestäni. Toisaalta täytyy myöntää saatoin haluta kokeilla seksiä pitkän ajan jälkeen. Kuitenkin... Alkuinnostus oli hyvä, todellinen ja muustakin kuin munasta kiinnostunut. Olimme yli vuorokauden yhtäkkiä rennosti yhdessä. Nukuimme yhdessä. Ja siis tosiaan ensin vain nukuimme. Herättyämme päivällä juttelimme ja hääräsimme netissä ja muuten viihteiden parissa. Kävimme illalla, tai oikeastaan yöllä, ajelulla katselemassa tähtiä. Mies opetti minulle joitakin uusia tähtiä ja tähtikuvioita. Hän tuntui turvalliselta ja rauhalliselta.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Vietimme yhden viikon intensiivisesti yhdessä. Noin kesänajan tuntemisen jälkeen ja pari päivää tuosta yli vuorokauden kestäneestä hengailusta harrastimme sitten seksiä. Viikko ja etenkin senaikainen syvempi tutustuminen eteni kyllä todella nopeasti. Minua esimerkiksi esiteltiin joillekin muille tutuille. Jo viikon aikana aloin kuitenkin saada liikaa epäilyksen aiheita toisillemme sopivuudesta.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Mies myös avautui aika epäreilusti käyttäytyneistä existään. Hän kertoi nykyisestä suhteeseen panostamisen innokkuudestaan ja ajatuksistaan, omasta mielestään aikuisuudestaan ja vaikeuksien jälkeen valmiudestaan. En halunnut olla yksi paskasti käyttäytynyt nainen lisää hänen historiaansa. Tein siis aika epäloogiset toisaalta ja kutsuin itsestäni kaikki mahdollisimman rumat asiat omaan mieleeni mahdollisimman äkkiä. Ennen kuin ehtisimme edes suhteeseen. Eikä miehen pahasti päättyvältä suhteelta säästäminen ole tietenkään se ainoa syy.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Luonnollisesti ihminen miettii ja vertailee sitä, onko tilanne ja tulevaisuus parasta mahdollista tarjolla olevaa... Tai sitten olen vain itse liian yhteydessä sisäiseen eläimeeni. Enpä kyllä vaihtaisikaan. Kunhan sentään tunnistan yhteyden. Sisäinen Buddha ja luopumisen syleileminen saakin saapua ehkä vasta kunnon rupsahtamisen myötä, kiitos, haha.</span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Omia esiin kutsuttuja huonoja puolia sekä yksi aika harmittava sattuma:</span></span></div>
<ul>
<li><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Huomasin hieman pitäväni siitä, että miehen suvulla vaikutti rahaa piisaavaan. Not good, you bitch. (Vaikka olen huom. ehdottomasti esimerkiksi sitä mieltä, että avioehto voisi olla automaattinen nykyään. Säästyttäisiin turhalta ja epämukavalta mietinnältä ennen häitä ja katkerilta käsittelyiltä eroprosessissa. Kuitenkin... huomioin siis rahan, vaikka ainakin avioehtoa kannatan. Huah.)</span></span></li>
<li><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">En ollut innostunut miehestä mahdollisena kumppanina aivan sellaisenaan. Kuvittelin muuttavani hänessä muutamia asioita, kuten urheiluinnokkuutta ja vähän ruokavaliota. Tosin tämä ei taida olla niinkään ruma esiin kutsuttu oma ominaisuuteni vaan yksinkertaisesti yleistä tyhmyyttä. Ehkä ihmisiä voi hieman muuttaa ja ohjata uuteen suuntaan itsensä mukana. Ei silti varmaan kannattaisi ainakaan laskea tuon varaan.</span></span></li>
<li><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Lopullinen niitti tuli nähdessäni miehen kaverin. Tajusin aika heti olevani kaverista enemmän kiinnostunut. Fyysisesti ja myös henkisesti... no, niiden juttujen perusteella, joita ehdin yhden illan aikana kuulla. Joka tapauksessa, koko isosta tilanteesta piti päästä pois<span style="font-family: inherit;">.</span></span></span></li>
</ul>
<div class="MsoNormal">
<br />
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Kvanttimies vielä eilen kyseli ja halusi keskustella viesteillä liikaa siitä, mikä meni pieleen. Toimi jatkuessaan muutti käsitystäni hänestä yhä huonompaan suuntaan. Kuin hän ei millään voisi uskoa päätöstäni. Alkoi jo melkein pelottaa. Tämän takia siis mies rupesi lopulta vaikuttamaan pahikselta tai vähintään jotenkin hieman liian ihmeelliseltä. </span></span></div>
</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Selittäessäni päätöstäni suhteeseen jatkamisen pysäyttämisestä korostin enimmäkseen molemmissa olevia erikoisuuksia ja siis omiakin huonoja puolia. Asioita, jotka vaikuttavat liian vastakkaisilta. Olisi varmaan pitänyt pamauttaa aika heti tuokin, että tajusin muiden miesten ihanuuden hieman liian äkkiä. Ja ihan kuule periaatteessa parhaan kaverisi avustuksella, kiitos esittelyistä! Olisi räpsähtänyt aika shokkihoito. Mies ei kuitenkaan varmaan osaisi arvostaa rehellisyyttäni tässä asiassa. Hiljenin siis juuri tuosta. Kumma kyllä onnistuin repimään<span style="font-family: inherit;"> </span>esiin jopa minimaalisesti vaikuttaneen syyn, että havahduin ja huomasin miehen muistuttavan jossain määrin<span style="font-family: inherit;"> </span>isääni. Jaiks. Havahtumisesta ja tilanteesta tuli muuten mieleen Frasierin jakso, jossa Frasier tajuaa tapailemansa naisen muistuttavan paljon äitiään.</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Tällä hetkellä toivon, että emme näe Kvanttimiehen kanssa hetkeen. En voi enää oikeastaan sanoa häntä siis kaverimiehekseni. Taisi mennä juttelututtavuus tässä samalla.</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Seksi oli ihan kivaa, ei maata järisyttävää, mutta en pitäisi tätä ihmeenä: en ole ikinä tullut toisen ihmisen kanssa aiemminkaan. Jossain määrin olen todella ärtynyt itseeni, että panimme sittenkin ennen kuin passitin miehen testeihin. Kumit olivat tietenkin kyllä käytössä. Joka tapauksessa pääsen vierailemaan klinikalla vainoharhoineni siis tuossa jonkin ajan (no itämisaikojen haha) jälkeen. Ainakaan mitään oireita ei kuulemma ollut ja mies oli aiemmin käynyt testauttamassa itseään. Vaikka eihän näistä löpinöistä liiallista huojennusta kannata etsiä. Onneksi en ole kuitenkaan siis paniikissa asiaan liittyen. Katsoo nyt. (Olen muuten, thank god, alkanut viimein ihan yksinkertaisesti väsyä liialliseen huolehtimiseeni vaikka mistä mahdollisista asioista.)</span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">The Rolling Stone<span style="font-family: inherit;">s</span></span><span style="font-size: small;"> </span><span style="font-size: small;">–</span><span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;"> A</span>nybody Seen My Baby</span></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><iframe allowfullscreen='allowfullscreen' webkitallowfullscreen='webkitallowfullscreen' mozallowfullscreen='mozallowfullscreen' width='320' height='266' src='https://www.youtube.com/embed/BinwuzZVjnE?feature=player_embedded' frameborder='0'></iframe></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Rollareiden kappale on soinut tänään. Enimmäkseen basson takia. Videosta tulee unelmoiva tunnelma</span></span><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"> liittyen kyllä </span></span>itse tapahtumiinkin: olisi hienoa, jos myös tämä kylänen olisi kuin NY, jossa hommien perseelleenmenon jälkeen voi helposti jatkaa elämäänsä joutumatta miettimään törmäilyä ja moikkailua. En silti ole tästäkään, pienessä kaupungissa junnaamisesta, kovin pahoillani. Meinasin aiemmin olla huolissani siis muun muassa siitä, mitä mies mahdollisesti alkaa levittää minusta juttuina. Tuo huoli nousi pintaan hänen käyttäydyttyään maanisesti lopettamisajatusteni aikaan ja etenkin koko lopettelun jälkeen. Ei kuitenkaan liikoja mietitytä ihmiset, jotka uskovat muiden juttuja antamatta kohteelle itselleen mitään mahdollisuutta. Ja mies saattaa tosiaan olla kuitenkin sen verran järkevä, että ei ala edes lätistä mitään. Kai hän tajuaa nolaavansa tuolla myös itseään.</span></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Omien kauheiden puolien ja mielihalujen etsintä ja löytäminen jäi muuten jossain määrin päälle. Pienessä kaupungissa onnistun näkemään esimerkiksi sen hyvänkin puolen, että saatan törmätä Kvanttimiehen kiinnostavammalta vaikuttaneesee<span style="font-family: inherit;">n kaveriin. Kaunista, är.</span></span><span style="font-size: small;"> Tosin en edes usko, että tuosta jutusta ainakaan voisi tulla mitään. Harmi.</span></span></div>
Noota Fudgehttp://www.blogger.com/profile/03671088283176793686noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-5000328620466233761.post-4682747541519255582014-08-03T01:51:00.000+03:002014-12-21T21:44:27.724+02:00Onko tämä sitä naisen logiikkaa?<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Lueskelin vähän aiempia tekstejäni blogissa. Voi tsiisus mitä ristiriitaisuutta! Uusi kaverimies sanoi minua myös aika ristiriitaiseksi ihmiseksi. Myönnän olevani. Luulin silti onnistuvani välttämään edes teksteissä kirkuvat asiariitelyt. En ole tainnut onnistua.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Ehkä eniten naurattaa miesten tapaamisen ongelmani ja miestyyppini. Haluaisin siis kirjoitusten mukaan mörököllin, jonka suhteen voisin olla itse aktiivinen. Silti kaipailen jotakuta Risto Reipasta, joka saa päänsä auki selvänäkin.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Tämä on kolmas blogiteksti, jossa mainitsen kvantit. Toivottavasti tämä jää ainakin hetkeksi viimeiseksi, kun en kvanteista edes ihan liikaa ymmärrä. Aloin lukea romaaneja kesken kvanttikirjankin. Sanottakoon kuitenkin, että luulisi naisille olevan helpompi ratkaista kaikenlaisia kvanttiristiriitoja, jos naiset pystyvät asumaan mielessään kaikkien epäloogisuuksien kanssa ilman, että psyyke hajoaa. Hahha.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">(Ihan vain <i>for the record</i> kaiken tämän yleistyksistä ilakoimisen keskellä: rakastan olla nainen. Ja oikeastaan tunnen, että naisilla on helpompaa. Varsinkin nykyaikana. On sujuvampaa nauttia feminiini- ja maskuliiniominaisuuksistaan.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Lisäksi... kyllä, sanon tämän ääneen... Tähän mielensä syvimpiin kosketuksissa oloon on auttanut kai myös kirja, jota ihmettelen tällä hetkellä: Tiina Pystysen <i>Häpeähäkki</i>. Olen vasta noin sivulla 100/400, mutta olen jo paljon pyöritellyt silmiäni ja toivonut, että kirjan tarkoitus on kuolettaa kaikki mahdolliset viimeisimmätkin psykoanalyysisekoiluviitteelliset ajatuskuviot siitä, että naiset itkisivät "avointa haavaansa" ja kaipaisivat jotain toisiin tunkeutumisen mahdollistajaa. Tosin kaipa tuokin kumous tapahtui ihan jo yleisesti noin vuosikymmeniä sitten. Myös psykoanalyysissä toivottavasti.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Niin siis, mielestäni nais- ja miesominaisuuksistaan nauttimisen lisäksi naisilla lienee kroppansa sietäminen tai tarvittaessa muokkailu esimerkiksi petipuuhia ajatellen kuitenkin helpompaa. Jumppailutiukentamisilla pääsee jo pitkälle. Jos on sattunut syntymään kovin pienimunaiseksi mieheksi, voi kokea varmaan tosiaan aika tuskaa. Ja niin, ehkä muuallakin kuin sängyssä. Viva la pillu, ja nyt tämä hullu sulku menee vihdoin kiinni.)</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjaftMcZ67bQ4MnVIQCwlbJFOk7McXHF8Rm0IbKkMjN9L0ez4v3AlMOF9_BSa8CwxiGnkt_0OurDrvRRYAWCbjMZORAj5S5Utofjc4ejj29Vl9Y-9L7aDMjJkewmnpicip1tERmF_ybM6HA/s1600/start_stop.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjaftMcZ67bQ4MnVIQCwlbJFOk7McXHF8Rm0IbKkMjN9L0ez4v3AlMOF9_BSa8CwxiGnkt_0OurDrvRRYAWCbjMZORAj5S5Utofjc4ejj29Vl9Y-9L7aDMjJkewmnpicip1tERmF_ybM6HA/s1600/start_stop.jpg" height="180" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><a href="http://www.wallarc.com/wallpaper/view/590284" target="_blank">(Kuva)</a></td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Miesmakuni ja käyttäytymiseni äkkiseltään kirkuvaa ristiriitaa voin vain yrittää selittää erään onneksi taas hiljan näkemäni ihmisen avulla. Töissä on eräs mörökölli. Hänellä on tumma tukka. Mielestäni siniset silmät. Tatuointi. Ja sopivan tylsistynyt meininki. Silti hän ehtii moikata minulle melko poikkeuksetta ensimmäisenä. Ja tällä viikolla hän ilmestyi taukotilaan ihan vain istumaan ylhäiseen yksinäisyyteeni puoliröyhkeästi. (Hän olisi ehdottomasti, ja olisin luullut niin, voinut juoda kahvinsa toisaallakin.) Minä sitten hämmentyneenä täytin tilaa höpinälläni.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;">Tilanne ja etenkin mies noin yleensäkin käy mielestäni esimerkkinä siitä, kuinka mies voi onnistua olemaan tarpeeksi Risto Reipas ja silti mörökölli. Reippauskin kun on juuri sellaista, mitä haluan: ei oikeastaan ollenkaan tunnetta <i>getting in your pants</i> -missiosta. Mies on ihmisiä huomioiva muuten vain. Töissäni näkee siis myös väkeä, jotka puuhailevat, tauollakin, metrin päässä toista huomioimatta.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></span>
<span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;">Töistä puheen ollen (oikein viikonlopun kunniaksi, ei hohhoijaa)... aiemmissa blogiteksteissä mainitsen pupusen, jota bongailen huvikseni muuten vain. Hän on myös työkaveri. Ja hänen ajattelemisensa on nyt stopannut aika täysin. Mahdollisena kaverinakin. Oikeastaan huh, vaikka myös ihmettelen itseäni, paljon. Ehdin keksiä miehelle täydellisen salanimenkin, Jazz, lyhennettynä Jazz Jackrabbitista. Sitä olisin käyttänyt blogissa, jos miehestä olisi syntynyt asiaa. Mutta tilanne on aivan <i>exit game</i>.</span></span></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiuHE-oe37XlRTnIPID-wqDZeDhQkXpdwOJvY3CcMYD78-H-jcJx8Sifj4IaXuo8B_fuUn3rhklW1e9hRYZMXV_B2ydRaGQ9yUbdvDBG3FTt-jJKJ1IPXo5yw_o-q6VaevN-2HEiNNm9OjM/s1600/2350-2-jazz-jackrabbit.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiuHE-oe37XlRTnIPID-wqDZeDhQkXpdwOJvY3CcMYD78-H-jcJx8Sifj4IaXuo8B_fuUn3rhklW1e9hRYZMXV_B2ydRaGQ9yUbdvDBG3FTt-jJKJ1IPXo5yw_o-q6VaevN-2HEiNNm9OjM/s1600/2350-2-jazz-jackrabbit.jpg" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><a href="http://www.old-games.com/download/2350/jazz-jackrabbit" target="_blank">(Kuva)</a></td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Löysin kylläkin itsestäni ihanan esineellistäjän mieheen liittyen: kuolailen edelleen hänen kroppaansa. Mutta tilanne on jotensakin sama kuin lapsena alastonta Ken-barbieta tuijotellessa. Ja miehen luonnekin vaikuttaa niin syvältä tai sitten muille avoimelta, että hänelle näyttää käyvän mainiosti tämä huomaamatta tuskin jäänyt tilani (mm. tuijotin eräällä tauolla verisuonten kulkua lihasten päällä kai vähän selvästi).</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">... Uudesta kaverimiehestäni ei ole kuulunut pariin päivään mitään. Ehkä hän sittenkin pelästyi juttujani. Tai niin, voisin olla hieman aloitteellisempi itse. Mutta omat tekstit kulkevat hyvin tällä hetkellä. En haluaisi tehdä mitään muuta. Ehkä menetän tämänkin tuttavuuden. ... Kuka tollo muuten on keksinyt, että kaverisuhteita täytyy vaivalla pitää yllä?! Kunnon kaverienhan luulisi juuri tulevan toimeen, vaikka he näkisivät todella pitkänkin ajan mentyä.</span></span></div>
Noota Fudgehttp://www.blogger.com/profile/03671088283176793686noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5000328620466233761.post-60078004950109015372014-07-31T22:55:00.000+03:002014-12-21T21:48:04.069+02:00Hei sun heinäkuulles!<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Kuumaa on ollut. Tekemistä on piisannut. Konetta en ole avannut paljoakaan.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Heinäkuussa vastaan tuli mies, joka alkoikin tarpeeksi selvinpäin jutella. Paikka oli pubi, mutta niin, Suomen kulttuuriin sopivaa. Enkä minä jaksanut olla liian nipo tiukkapipo ensitapaamisesta. Kesän kunniaksi. Vielä kun mies ei itse asiassa ole ihan täysin outo naama. Tämä kaupunki ei ole mikään metropoli ei.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Tässä nyt sitten olen ehtinyt puolivahingossa kertoa miehelle enemmän kuin kellekään miehelle koskaan, oho. En ole silti ihan varma, tuleeko meistä muuta kuin kavereita. Olisi joku, jonka kanssa jutella kvanteista. Outoa ja naurattavaa. Miehen mukaan nuo kiinnostavat luulemaani useampia. Sitä ei vain heti ensimmäiseksi tee välttämättä mieli kuulemma mainostaa. Tiedä sitten.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Ihan hauskaa, vaikka kovin mieluusti kuljeskelisin myös yksin. Tunnen olevani esimerkiksi kaupungilla vahvempi yksin kulkiessani... Saan katsella mitä haluan, ja muut tekevät minusta johtopäätöksiä ihan vain minun itseni perusteella.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Kavereita tai joskus jotain enemmän. Enpä tiedä. Joka tapauksessa mies ei taida tosiaan olla ihan tyhmä. Hän tuntui jossain vaiheessa, kaipa vähän liiankin äkkiä, muuttavan strategiaansa. Kanssani ei toimi mairittelut, kehut ja lässytykset. Varmempi noilla silti on varmaan aina kaikkien kanssa aloittaa.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Oikeastihan taidan siis kaivata jotain mustan huumorin kaikkeen kyllästynyttä mörökölliä, jonka suhteen voisin olla itse se aloitteellisempi ja aktiivisempi. Ainakin alussa.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Hyvässä paikassa olen joo. Harhaisia romantiikkahaihatteluja en löydä, mutta
jätkä on kuullut suustani vaikka mitä pelottavaa eikä ole karkuun harpponut.
Hän on itsekin nähnyt vähän kaikenlaista, töidensä takia oikeastaan varmasti
enemmän kuin minä. Lisäksi hän saa minut nauramaan. Olisi ainakin vähintään
uusi ja melkein ainoa kaverimies. Enpä tiedä, mihin aikaisemmat katosivat,
tyttöystäviensä hiljaisia toiveita varmaan kunnioittamaan.</span></span></div>
Noota Fudgehttp://www.blogger.com/profile/03671088283176793686noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5000328620466233761.post-19456635395712736662014-06-30T22:15:00.000+03:002014-12-21T21:52:17.970+02:00Kesäkuun kohtaukset<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: small;">Tämä kuukausi meni periaatteessa vain palloa tuijotellessa. Viime viikolla sitten sorruin lisäksi pulloon. Se oli aika huono idea PMS:nkin ollessa kai kaakossa. Menkat olivat yli viikon myöhässä.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: small;">Sain siis kaksi kaunista itkuraivokohtausta laskuhumalassa. Toisella kerralla päädyin ajelemaan kaupungin sivukujia kyyneleet silmissä. Pyörällä huomio. Eikä ketään tullut noihin yöaikoihin onneksi edes vastaan. Toisena päivänä meinasin tuhota kai äänihuuleni kirkumalla äänettömästi ja kuiskausäänellä kämpässäni.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: small;">PMS ja illat yksin tv:n kanssa kämpässä olivat varmaan pääsyyt noille hajoamisille. Sen lisäksi, että olin menettämässä toivoani tämän kaupungin miehiin lopullisesti. Seitsemän vuoden kokemuksella alan olla aina välillä varmistunut, ettei mieheni täällä ole. Kokonaista yksi tai kaksi miestä on vuosien aikana uskaltanut lähestyä selvinpäin ja silmätysten.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: small;">Tai ehkä olenkin simppelisti vain saatanan ruma! Onneksi on ollut viime aikoina paljon muutakin mietittävää kuin jokin mies. Välillä iskee riipaiseva into vain paistaa pihviä ja leivoskella piirakkaa (...) jollekulle, mutta onneksi tekemistä piisaa. Sopivaa miestä kun en voi taikoa. Kaipa jokin Risto Reipas (ja olkoon vaikka Rumakin, kunhan on ainakin hauska) pöllähtää jostain ja saa päänsä auki muuallakin kuin baarikoomassa tai bittimaailmassa. Voi minkä inflaation nuo kaksi ovat mielestäni kokeneet! Ihme kyllä muita tuntuvat Tinderit ja muut innostavan ehkä edelleen. En itse ikinä edes mennyt Tinderiin.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: small;">Viikonloppuna menkat sitten joka tapauksessa vihdoin alkoivat, ja pullon loppuja tuhotessani lauleskelin taas vain hyvissä pöhinöissä yksinäni. Äänihuuletkin ovat onneksi ihan kunnossa sekoamisteurastuksen jäljiltä.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: small;">Uusia viinoja en toivottavasti sorru kuitenkaan ostamaan. Yritän palata johonkin nautinnolliseen terveysnatsismiin vaikkapa ennemmin. (Ja kyllä, maaninen suhtautuminen asioihin lienee se nautinnollisin tapa itselle.)</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: small;">Kohtauksista puheen ollen... Uskonnollisuus kolkuttelee välillä ovella. Tilanne naurattaa, mutta olo on kuitenkin enimmäkseen tyyni ja kiinnostunut. Entisenä vimma-ateistina (no, lukiossa eli vuosia sitten) en kuitenkaan oikein olisi uskonut tähän tilanteeseen päätyväni. Vanhan minäni ääni huutelee: "Oletko todella noin yksinäinen ja kuolemanpelkoinen?! Ota nyt nainen itseäsi niskasta kiinni!"</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: small;">Uskonnollisuuteni on enimmäkseen jotain karmaan liittyvää. Välillä meno meinaa, täytyy myöntää, lipsahtaa persoonallisen isomman voiman olemassaolon ajattelemiseen. Mitään Raamattua en silti ole pahemmin lueskellut. Sitä ei yleensä kestä yhtä sivuakaan, vaikka mielenkiintoisia sanakäänteitä vastaan tulisikin: jos jotain isompaa olisi ja se sattuisi olemaan muka lisäksi jotenkin persoonallinen, ei se ainakaan olisi yhtä narsistinen rankaisija kuin Raamatun vanhan maailman kuvaus esittää.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: small;">Mutta tämä uskonnollisuudesta kiinnostuminen kumpuaa muuten osaltaan todella hymyilyttävästä lähteestä! Olen lueskellut iltaisin kvanttifysiikkaa (oh so sexy, haha). Sinällään aika hienoa, jos paljon myös kvanttien takia singahtaisin ajattelemaan joitain tutun maailman ulkoisia.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7SsGxL_uCEYg_RK-5ERuG7jBz36EjjbrG0H0LuMgcOrCcnYBHz9xk1y7OifQWpVUioDgBi4FND33CuOt7PVOZ1CSlOnjyeEgdnYHJTjEwzZuD4NAhM-oqpYqwbPmc-ed_OuBSFaO3iXg8/s1600/tr.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7SsGxL_uCEYg_RK-5ERuG7jBz36EjjbrG0H0LuMgcOrCcnYBHz9xk1y7OifQWpVUioDgBi4FND33CuOt7PVOZ1CSlOnjyeEgdnYHJTjEwzZuD4NAhM-oqpYqwbPmc-ed_OuBSFaO3iXg8/s1600/tr.png" height="222" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><a href="http://www.imdb.com/media/rm3181353216/tt0146316?ref_=ttmd_md_pv#" target="_blank">(IMDb)</a></td></tr>
</tbody></table>
Noota Fudgehttp://www.blogger.com/profile/03671088283176793686noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5000328620466233761.post-8965110281736094062014-06-11T01:01:00.002+03:002014-12-21T21:58:31.876+02:00No illan pokaani tässä bongailen!<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Olin lukemassa nurkkapublicissa vähän lehtiä. Paikka sattuu sijaitsemaan lähellä hotelleja. Tänään tuli sitten kunnolla mieleen, että toivottavasti en yksin kuljeskellessani vaikuta joltain Taru Tricksiltä. Ihmiset kun ovat aika kiinnostavia ja väkeä tarkkailen silmiin katsellen.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Eräs ulkomaalaiselta näyttävä reissumies (tietokonelaukku tai vastaava olalla) hetkutteli ja koetti kai saada jutteluunkin sopivaa katsekontaktia.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Plööp, ihan sama. Rehellisesti myönnettynä haluaisin kovasti nähdä jonkun yrittävän tarjota. Olisi se mielenkiintoista.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Ja heti lähtisin mukaan! En. Haloo. Haha. Eipä olisi minulta pois, jos joku olisi ymmärtänyt väärin. Saisin nauraa partaani ja nähdä, kuinka varovaisesti oletettua huoraa lähestytään.</span></span></div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><img alt="A Man and a monkey walk into a bar I forgot the rest of the joke, but your mother's a whore " class="post-image" src="http://s2.quickmeme.com/img/33/33944aabd1d670b49c48e550a23d22415221264e171d9e9c8c6827b231a5fafb.jpg" height="213" id="post-3qr6f3" style="margin-left: auto; margin-right: auto;" width="320" /></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Rude Sir True Bond! ... Onhan tämä jostain leffasta?! The Rock tulee ehkä mieleen, mutta en muista ja varmistusta en löydä.</td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Torstaista, hei ulalaa huomisesta (!), lähtien taitaa jäädä ainakin kuukaudeksi viihteet ja ihmisten seuraamiset ihan kämpän sisällä tapahtuvaksi. Isot screenit melkein innostaisivat, mutta äh, siirrän vain keskikokoisen telkkuni keskelle huonetta. Ihmisten ilmoilla en sitä paitsi voi katsella palloa (ja palloilijoita haa) pikkareillani, hetkuilla jumppapallon päällä, kuunnella samalla juuri haluamaani musiikkia ja niin edelleen.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">... Bongailusta ja pallostakin tuli mieleen... Sen erään pupusen bongailu sujuu yhä edelleen mielenkiintoisissa merkeissä. Tässä on kyseessä sama ihminen, jonka mainitsen edellisessä tekstissä. Pelkäsin suhtautuvani häneen vähintään omissa mietteissäni epämukavasti, mutta paskat. Jos en halua hänestä kaveria vaan rehellisesti myönnettynä jotain enemmän (vähintään välillä), soi päässäni aivan uskomattomat musiikit ja hymyilen yksinäni kuin paraskin pönttö. Mielihyvähormonit salaa kuntoon, jes.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Esimerkkiä musiikista on muun muassa Infernalin A to the B. Onneksi löysin poppoon taas. Vokalistin ääni on kiva. Varsinainen jätkälle muuten kai ikuisesti omistettu kappale on huumaava vuosikymmeniä vanha törkeä discoaarre, jota enpä itse asiassa edes paljasta tässä. Laulelen sitä sitten jätkälle tai naureskelen turpaansaannin jälkeen ihan vain itsekseni biisille. Tosin en ole ihan varma, kuinka mahdollista turpaansaanti on nykyisessä mielentilassani...</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Olen yrittänyt löytää itsestäni jätkään liittyen esimerkiksi jotain mustasukkaisuuden siementä, surun mahdollista aiheuttajaa tai muuta toisesta innostumisen ärsyttävää kohtaa.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Ei ole liian vahvasti surureunoja löytynyt. Toisaalta siis niin, minulla sattuu olemaan taas aika pahojakin muita mietittäviä (olen ihanasti saanut esimerkiksi päähäni kuolevani kymmenen vuoden sisään, hohhoijaa). Toivottavasti nämä ovat vain joitain pakkomiellepiikkejä... terveydentarkkailut menneet hieman, kröhm, yli tai vastaavaa.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Joka tapauksessa ainakin kyseisen jätkän suhteen tilanne on suurin piirtein sellainen, että voisin toimia ahdistumatta jopa vaikka boosterina. Onnistuisin saamaan tuostakin tilanteesta varmaan nautintoa, joka tulisi siis siitä, että olin lopulta kuitenkin vahva luonne, en sortunut vollotuksiin ja itsesääleihin... ihan itsensä parasta kaveria voi olla vaikka missä tilanteissa ja niiden jälkeen. Vaikka olisi avoimena tosiaan typerissä paikoissa lyönyt itsensä likoon.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">En puhu ylemmässä kappaleessa muuten ainakaan omalla kohdallani nivusten liotteluista tai vastaavista likoon lyömiseen liittyen siis. Olen jotenkin niin kuoressa, että ihan muuten vain hakkailu ja flirttailukin tuntuu tuottavan ongelmia. Ei niin sinällään, mutta myönnettäköön... en halua näköjään nykyään antaa itsestäni oikeastaan yhtään enemmän kuin mitä toiselta saisi kai takaisin. Ainakaan tuntemattomille. Pönttöhymyä aiheuttava jätkä ei ole ih<span style="font-family: inherit;">an tuntematon. Häntä on hauska seurata, kävi<span style="font-family: inherit;"> </span>miten kävi tosiaan. En rääkyä alkaisi. (Koko tapahtuman mainintakin lähinnä sillaksi biisiin. Mikä tausta! Ja tiedän kyllä, mistä se on peräisin, ei huolta hah.)</span></span></span></div>
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Infernal – I Won't Be Crying</span></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<object class="BLOGGER-youtube-video" classid="clsid:D27CDB6E-AE6D-11cf-96B8-444553540000" codebase="http://download.macromedia.com/pub/shockwave/cabs/flash/swflash.cab#version=6,0,40,0" data-thumbnail-src="https://ytimg.googleusercontent.com/vi/_fguUEfIeIs/0.jpg" height="266" width="320"><param name="movie" value="https://youtube.googleapis.com/v/_fguUEfIeIs&source=uds" /><param name="bgcolor" value="#FFFFFF" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><embed width="320" height="266" src="https://youtube.googleapis.com/v/_fguUEfIeIs&source=uds" type="application/x-shockwave-flash" allowfullscreen="true"></embed></object></div>
Noota Fudgehttp://www.blogger.com/profile/03671088283176793686noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5000328620466233761.post-41798435096602933072014-05-31T09:22:00.000+03:002014-12-21T22:12:58.406+02:00Pieniä kesäiloja<!--[if gte mso 9]><xml>
<o:OfficeDocumentSettings>
<o:AllowPNG/>
</o:OfficeDocumentSettings>
</xml><![endif]--><br />
<ul style="text-align: justify;">
<li><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Eilen tuli nähtyä kesän ensimmäinen sateenkaari. En edes muistanut, saiko toivoa vai liittyikö asiaan lastentaruissa ainoastaan kaaren pään ja aarteen etsiminen. Toivoin silti, ihan normaalia ja pienehköä asiaa. </span></span></li>
<li><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Näen erästä ihmistä sattumoisin taas. Pelkäsin suhtautuvani häneen epämukavasti, mutta en sittenkään. Hienoa.</span></span><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"> </span></span></li>
<li><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Pääsen ehkä entistä matalammalle lauleskellessani. Hauskaa. Yksin kaikessa rauhassa mörinän laidoilla hönkiminen on tuottanut tuloksia näköjään. (Harjoittelu on varmasti ihanan kuuloista.)</span></span></li>
<li><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Laulamisesta tuli mieleen, että odotan kuin kuuta nousevaa Killer Karaoke -ohjelmaa. Sitä, missä lauletaan pöllöissä tilanteissa. Aivot narikkaan -telkkumöllötys on korvannut kännäilyn. En katso enää pelkästään lähinnä leffoja, vaan joinain päivinä oikein metsästän esimerkiksi tarpeeksi ajattelun stoppiin saavia puolentunnin päällenaurupläjäyksiä.</span></span></li>
<li><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Teen tänään jotain, mitä olen tehnyt viimeksi 10 vuotta sitten. (Eikä puhe ole seksistä, eh heh. Vuosikymmen sitten olin muuten vielä neitsys, jessus.)</span></span></li>
</ul>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"> </span></span>Noota Fudgehttp://www.blogger.com/profile/03671088283176793686noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-5000328620466233761.post-65520708120656625902014-05-22T02:25:00.000+03:002015-01-08T22:35:13.544+02:00"Are you trapped?!?!"<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Tämä kirjoitus on sekaelma erästä julkaisematonta luonnosta sekä tekstiä, jota kirjoitan tällä hetkellä humalassa. Mitähän tästäkin tulee... Muokkaushaluja varmaan myöhemmin.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Kävinpä juuri juomingeissa yksinäni. Kokonaista kolme annosta tuli vedettyä, mutta tammikuusta alkaneen alkoholittoman kauden jälkeen nousivat nekin heti päähän. (Tai no, itse asiassa tammikuun jälkeen olen tainnut ulkona käydessä vetäistä kaksi kolme annosta. Koko aikana siis, ennen tätä iltaa. Saivartelua tai vain sopivaa rehellisyyttä, tiedä häntä.)</span></span></div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><img alt="chloe" class="alignnone size-full wp-image-55249" src="http://www.rouge18.com/wp-content/uploads/2013/11/chloe.gif" height="185" style="margin-left: auto; margin-right: auto;" width="400" /></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lyhyt kauhuloop. Chloe on muuten ihana heittoineen. Horoilu ei tosin ihan aiheuta sympatiaa.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Telkussa vilahteli sinkkuelämissä ja jossain ohjelmalistasta nähdyssä leffanimessä Manhattan. Sitä drinksua en muistanut ikinä maistaneeni, joten koko pikkujuopottelu lähti tuosta testaamisesta. Drinkkibaarin jälkeen eksyin toki lempipubiini juomaan Sam Adamsia lukien KL:ää ja jotain<span style="font-family: inherit;"> lööppilehden<span style="font-family: inherit;"> </span></span>lisälipare-urheiluhöpinää. (Komarovista... so sexy! Jätkä vielä pari kuukautta minua nuorempi, vaikka luulin tyypin olevan yli 30. Weird.)</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Baarissa omissa sfääreissäni leijaillessani mieleen tuli eräs jankkaus<span style="font-family: inherit;">. Pelasin nettikorttia hiljan. Yksi muista pelaajista caps-lockitti </span>typerästi muille: "Are you trapped?!?!"</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Niin, ansassahan olen tosiaan. Olen melko selkeästi niin sanotusti jumissa (vain silti itseni ja muutaman kaverin tietämässä) imagossa <i>seurustelematon</i>.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Niin sanotusti -sanat ovat edellisessä kappaleessa sen takia, että en koe itse tilannetta ollenkaan jumina. Olen melkeinpä vahingoniloinen. Tästä kummallisuudesta voisi periaatteessa kehittää vaikka mitkä imagot. <span style="font-family: inherit;">K</span>aikki pöljä kiinnostaa ja ainakin jollain tasolla toimii. Kuten Sofi Oksasen tarinoinnit bi-seksuaalisuudestaan ja syömishäiriöistään. Teki mieli nauraa ääneen (mutta tuolloin hillitsin itseni, kirjastossa), kun jossain lehdessä Riikka Pulkkinenkin oli tarjoamassa tarinaansa omasta kauhean traagisesta, no ei ehkä sentään, syömisongelmastaan.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Tosin, kunhan onnistun purkamaan tätä itseni paljastelua esimerkiksi tässä blogissa (joka ehkä loppuu jossain vaiheessa, jos palaa tarpeeksi lanka lukijoihin ilman kommentoimista), en kyllä oman elämäni tarinoilla olisi mukamas-loistavia taiteilujani tuputtamassa, en lehdissä tai muuallakaan, minnekään. Toimikoot löpinäni sellaisinaan tai pysykööt laatikoissaan. Jos toisaalta saisin aikaiseksi edes lähettää jotain vaikkapa kustantamoihin. Great. Niin, en ole tosiaan itse asiassa vielä tuohonkaan mielessäni taipunut. <span style="font-family: inherit;">T</span>yhmää ja harhoja ylläpitävää. Onpa nimeni tärkeä, vaikka ei julkaisijoilla mitään mustia listoja voi olla. <span style="font-family: inherit;">I</span>deoiden pölliminenkin lienee legendaa.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Hmm... eksyin hieman blogin ihmissuhteiden aiheesta. Tai no, olen tosiaan suhteessa itseeni. Ja vahingoniloisesti onnellinen. Esimerkiksi tässä hiljan, kun näimme erään kaverini kanssa, hän rupesi toivomaan sitä tuttua virttä, että voi kun minäkin (allekirjoittanut) saisin kunnon kokemuksen jostain jätkästä. Mainitsin rennosti, että eipä niin minulle väliä. Sisäisesti mietin vain tyytyväisenä, että mitäs vittua! Olen tässä ehtinyt tehdä kaikkea järkevää sillä aikaa, kun muut vinkuvat joidenkin mänttien perään.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Ennemmin hassu oma maailma kuin tavallaan joillain turhilla suhteilla tahrattu historia.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Antipatiani ja kiinnostukseni kohde <a href="http://sikamieheksi.blogspot.fi/" target="_blank">Sika Mieheksi</a> on hiljan tarinoinut muun muassa siitä, kuinka hänestä ei ehkä tule kenenkään kumppania enää (tuo oli kuulemma humalassa tehty ylilyöntiteksti) ja kuinka hän näki ex-rakastaan ja jutusteli tämän kanssa rajoista. Mainittakoon, että kiinnostukseni ei ole romanttinen, kuten nyt selkeästi varmaan mieleen ensin tulee. Taidehörhönä ja muuten outona oma vaikutukseni esimerkiksi tuonkin blogin kommenteissa kiinnostaa. ... Olen varmaan tosiaan narsisti. Tosin nehän eivät kuulemma osaa nauraa tilanteelleen, joten enpä ole ihan diagnoosista varma. (Kaipa siis sen verran narsisti olen mitä nyt jokainen. Lisänä toisten järkyttämisestä ja reagoimisesta saatava nautinto.)</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Possunkin höpinät saivat aika kätevästi mieleni muokkaamaan sanoiksi juuri sen tunnelman, joka minulla on nykyään oikeastaan kaikkia ainakin samanikäisiä miehiä kohtaan. Tajusin, että hitto, minustahan ei tule tosiaan hevillä <i>enää</i> yhtään kenenkään naisystävää. Ja tajusin tämän ihan selvänä. Jo pari päivää sitten. ... Itse asiassa juuri nyt, tämän näpyttämisen jälkeen taidan olla tälläkin hetkellä<span style="font-family: inherit;"> melko</span> selvä. Olen ehtinyt vetää vissyä ja rooibos-teetä aika paljon lieventäjiksi.<i> </i></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><i>Ai, olisin joku viides, kuudes
tyttöystäväsi. Lisäksi vielä varmaan ajattelisit, etten tiedä elämästä
mitään, ihan vain koska olen kokenut sitä tähän mennessä ainoastaan
yksin. Oikein hienosti sattuessa olisit jumissa jossain exässäsi. Run
to the hiiills, run for your li-iii-ves...</i></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Eipä esimerkiksi pubissa samanikäisiltä tulleet vilkaisut kiinnostaneet ollenkaan muuta kuin kivoina olemassaoloni noteerauksina tavallaan. Etenkin kun oikeastaan tiedän, etteivät samanikäiset uskalla joka tapauksessa kuitenkaan lähestyä. Ainakaan minua. En bambisäpsyile enää varmaan ollenkaan. <i>Liian täti</i> tai muuten liian itsevarman <i>näköinen</i> taitaa olla tosiaan jänniteongelmani numero 1. Nykyään. Ennen se saattoi olla <i>liian kiltti ja sovitteleva</i>. (Kiltteyteen ja kestämiseen liittyen tulin muuten jossain määrin siihen tulokseen, että kai viidakon tähtösten tapaiset vinkutyttelit ovat tosiaan joitain unelmia sitten useimmille. Varmaan häiritsevää, jos naisenpuoli tapailusta vaikuttaa ihmisenä kestävän vastoinkäymisiä enemmän ja olevan tuossa asiassa niin sanotusti se mies. ... Ja tähtösiä olen nähnyt vain mainoksessa. Ennemmin otan perseeseen kuin katson kyseistä sarjaa. Ihana vertaus, olkaa hyvä.)</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Katseita samanikäisiltä tai ei... ei ehkä ihan liikaa väliä, vaikka tietenkin olisin suruissani, jos ne loppuisivat! Kuitenkin, samanikäisten miesten sitten varsinaisessa seurassa joka tapauksessa koen muutenkin liikaa melkeinpä ainoastaan epämiellyttävää jännitettä. Hermoilua tai peliä tai halua olla koko ajan todistamassa jossain jotain... Lisänä vielä se, että jos en ole lapsia hommaamassa, ovat mahdollisuuteni kiltteihin samanikäisiin miehiin aika huonot. Toivottavasti tämä on jokin oma pinttynyt mielikuvani, mutta mielestäni "kunnon miehet" eivät voi ottaa mitenkään tosissaan naista, joka aika selkeästi sanoo ei lapsille.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">No, onneksi ne vanhemmat miehet kiinnostavat ainakin tällä hetkellä muutenkin. ... Tuossa tulee toki omia ongelmiaan. Luonnollisesti myös vanhemmista miehistä löytyy paljon uskomattomia mänttejä. Eräskin koetti saada minut pysymään jutteluyhteydessä (</span><span style="font-size: small;">pari kuukautta sitten jostain nettideitistä alkaneena) sillä, että hänellä oli <i>ihan tosi kuule</i> mennyt homma hyvin ja kemiat natsanneet erään toisen puolta nuoremman kanssa. Haha... Toisekseen, vapaina ja naimattomina olevien prosentit ovat sitä pienemmät kai mitä vanhempiin ikäskaalassa mennään. No jaa, tämän päivän erojen helppoudella ja yleisyydellä... ei ehkä niin varmaa ja ahdistavaa. Kunhan en ala kunnolla sohia minnekään muurahaispesään ja sotkuun. Ei siis eleitä tai viestejä muuta kuin yksin jo oleville. Ihmiset erotkoot ihan itsestään. Uutta putkeen -meininki, liian helpolla pääseminen sekä kaikenlaiset laastarit, back-upit, niiden käyttäjät ja vielä myöntäjät ja jopa kai tekonsa ymmärtäjät vituttavat onneksi muutenkin rajusti.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><i><br /></i></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Kuitenkin... vain tosiaan vanhemman miehen (etenkin sen yhden perkeleen, joka toisaalta on ehkä jo liikaa vääristynyt ja muuttunut joksikin omaksi unimaailmani hahmoksi) lähettyvillä on tähän mennessä ollut eräänlainen ihana paikalleen pysähtynyt puolisurullinen mutta todella humoristinen tunnelma. Juuri sellainen, että tekisi vain mieli pinhiä, halia ja helliä ihmistä ollen itse melkeinpä ainoa aktiivinen osapuoli. Ainakin aluksi / useimmiten (kaipa kaikkeen jatkuvasti saatuna tai tehtynä kyllästyy).</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><i><br /></i></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Toivottavasti jakselen tässä siis jatkaa muun muassa näitä muka-tyylikkäitä oman sfäärin<span style="font-family: inherit;"> </span>pubituulettumisiani ilman sen ihmeempiä kohtauksia. Rehellisesti myönnettynähän mietin toki esimerkiksi eilen nukkumaan mennessäni, pitäisikö harrastaa seksiä toisen ihmisen kanssa ihan senkin takia, etten unohda koko meininkiä. ... Toivottavasti se on kuin pyörällä ajoa. Kuitenkin aloin pimeässä maatessani naureskella ja pelätä ajatusta, että käyttäytyisin kuin jokin hullu frigidi nykyään ja saisin nautintoni korkeintaan suurin piirtein toisen elkeitä ja kontrollinsa menetystä seuraamalla. Noin saattaisi tapahtua etenkin jonkun ei-tärkeän kanssa. Sinälläänkin täytynee siis jatkaa nunnailua, vaikka kyllähän puolentoista vuoden selibaatin jälkeen tulee kai luonnollisesti ajatus: "Olen ummessa, en osaa enää mitään."</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><i><br /></i></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">... Huvittavaa, epäloogista, mutta söpöä ja hyvä, että löysin nyt kirjoitellessani ellen muuten jo pubista kämpille kävellessäni jonkin<i> "</i>Kyllä se oma vanhempi nallura jostain tupsahtaa" <i>-</i>ääneni. Tämä on piristävää ja itseni ja oloni normaalimmaksi tekevää siis siksi, että luin tässä hiljan <a href="http://anonyymistisinkku.wordpress.com/" target="_blank">Anonyymisti Sinkku</a> -blogia ja koin rasittavaa ylemmyydentunnetta taidehörhönunnailuissani ja imagossani ilman miehenkaipuuta leijuessani.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Enkä ole muuten nyt hetkeen nähnyt unia Teddystä. Melkein meinaisin olla surullinen, mutta paskat, en tietenkään ole. Ulkona on kaunista ja elollinen tunnelma, eikä kiinnosta jumittaa ollenkaan jossain ajatusansassani. Jotain saa toki hyvin mielellään tapahtua myöhemmin, mutta en lopeta ihmisten katselua sillä aikaa.<i><br /></i></span></span></div>
Noota Fudgehttp://www.blogger.com/profile/03671088283176793686noreply@blogger.com9tag:blogger.com,1999:blog-5000328620466233761.post-32489726970199870102014-05-15T00:20:00.000+03:002015-01-08T22:37:27.858+02:00Ihanan itsepintainen uninalle<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Juuri kun pollani meinasi taipua realismiin ja tähän elämään
suuntaamiseen, palaa Teddy uniin. Ja kunnolla. Tekee mieli jopa
ajatella viimeöisten juttujen kertovan jostain muustakin kuin omista
synapsiradoistani. <i>Don't give up on me, uu uuu...</i> </span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Vaikka kyseessä olisivat omat puolitajuiset kehitelmät,
liitelee hyödyllisesti ainakin yksi henkilö pilvissä.</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br />
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Joka tapauksessa tosielämän tapailuista ja jopa ehkä
suhteista huima määrä päättynee seuraavaan tajuamiseen: "Katselin varmaan enimmäkseen
omaa haavehahmoa." Eipä siis paljon järkeäni häiritse, että tapailen tällä hetkellä nätin uskollisena omaa K18-uninalleani.</span></span><br />
<br />
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Toisaalta muuten ihan tätä niin sanottua elämääni ajatellen
käyttäydyin varmaan sopivan röyhkeästi tänään parissa kummallisessa
tilanteessa. "Olipa viime yönä hauskaa!" on aika helposti tyytyväistä
omaa leijailua ylläpitävä takaraivoajatus, vaikka kuinka joku söpöläinen
huuhailisi lähistöllä.</span></span><br />
<br />
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">... Enkä jaksa alkaa pohtia nyt tai toivottavasti enää
myöhemminkään kovin tarkkaan sitä, kuinka paljon ja miten naisen kannattaisi
elehtiä ja pälä lälä. Kunhan jokainen tietää oman tilanteensa. Esimerkiksi itse
luulen ja uskaltaisin oikestaan sanoa <i>tiedän</i> olevani tavallaan avoimen oloinen
ja vaikuttavani varmaan jopa helpolta tai tyhmältä (tai liian tädiltä hmm
muuten), kunnes paljastun lopulta suurin piirtein tapailun jätkäosapuoleksi.
Jätkävivahdetta liittyen siis siihen romantiikkaharhaan, jossa suhde on se
elämän tärkein tavoite.</span></span><br />
<br />
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Tosin onneksi herra Nallukka nyt sellaisena kuin hän päässäni
asustaa on koko minäminä & mainettamammonaa -helvettiini ihana hellitys.
Pelkät omakehitetyt yötkin pitävät yllä tyytyväistä valveillaolon tunnelmaa.
Etenkin silloin kun yöt sujuvat mukamas jonkun muun ohjaamana, ilman valveunimuokkailuja
siis. Kunnolla villiintyessäni voin vielä ajatella, että herra on varsinaisessa
elämässäkin yhtälailla täyttä ihanuutta. Se naimisissaolo, niin. No, aina voi
yrittää iloita ajatuksesta, että unelmiensa kaltaisia ihmisiä olisi ylipäätään
olemassa. Vähän mukavampi maailma muuten vain.</span></span><br />
<br />
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Mukavampi maailma tulee hyvin pienellä vaikutuksella jo
siitä, että alan laittaa nytkin rauhallisen teenjuonnin ja ambientin kuuntelun jälkeen
ajoissa (... hsst) petiin. Hymyilen myös huomenna<span style="font-family: inherit;"> </span>todennäköisesti normaalia
enemmän, vaikka olisin ilman unia nukkunut.</span></span></div>
Noota Fudgehttp://www.blogger.com/profile/03671088283176793686noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5000328620466233761.post-4502337347467987212014-05-13T20:35:00.001+03:002015-01-08T22:50:39.014+02:00Yksityisyys uh ah<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Enpä kovin ajatuksia karsiva
ihminen ole näissä blogin höpöttelyissäni. Jonkintasoista
exhibitionismia tosiaan varmaan. Toisaalta ainahan voin väittää olevani
niin kovin taiteilijasielu ja altistavani oman persoonanikin
tapahtumakuluille, tarinoille ja vähintään ideoille. Niin, ideoille, sillä eipä
täällä mitään tapahtumia tai tarinaa ole, haha... Selibaatissa oleva
naikkonen on melko hyvin, tai sitten ei, piilotettuna täynnä itseään.
Hän saa lopulta suloisen innostuksen mieheen, joka on tietenkin
naimisissa. Naikkonen ei tee mitään<span style="font-family: inherit;">. H</span>än jatkaa
mielikuvitusmaailmoissaan hahmon kanssa. (Nimenomaan hahmon. On alkanut
viime aikoina tulla kunnolla mieleen se, kuinka erilaisia hahmo ja
todellinen mies lopulta saattavat olla.) Ja naikkonen on muuten edelleen <span style="font-family: inherit;">aika<span style="font-family: inherit;"> </span></span>täynnä itseään esimerkiksi tuon varatun miehen
moraaliansan hoitamisen suhteen.</span></span></div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><img alt="kid deal with it dance" class="alignnone size-full wp-image-10469" src="http://www.reactiongifs.com/wp-content/uploads/2013/06/kid-deal.gif" height="240" style="margin-left: auto; margin-right: auto;" width="320" /></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Karsimista ja varomista? Why bother? Kivempi muutenkin vain kuvitella, ettei minua kukaan tunnista.</i> <a href="http://www.reactiongifs.com/deal-with-it-dance/" target="_blank">(Gif)</a></td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Kovin helposti
eivät ihmiset tiedä, mitä tapahtuu toisen pään tai muun vartalon
sisällä, mutta tietäminen laajentaisi näkemyksiä ja olisi ehkä
hyödyllistä. Liittyen ylipäätään esimerkiksi kirjoihin: e<span style="font-family: inherit;">i</span>pä tule mieleen ketään ainakaan ihan vain lukijaa (verrattuna omiaankin
kirjoittelevaan ihmiseen), jota oikeasti paljoa kiinnostaisi erilaiset,
uudet, jonkin aikaa vaikuttavat<span style="font-family: inherit;"> </span>terävät sanakäänteet ympäristön kuvailussa.
Ihmisten sisäinen maailma kiinnostaa. Heti hyvän juonen jälkeen
luonnollisesti.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Välillä mietityttää, tuleeko
blogista olemaan haittaa vapaa-ajan elämässä. Tuo mietityttää noin pari
sekuntia. Olemme toisella vuosituhannella<span style="font-family: inherit;">. E</span>simerkiksi Rakel Liekkiin ja
hänen nykyisiin tekemisiinsä ja juuri niissä pärjäämiseen suhtautuu
moni muukin kuin vain minä järkevästi. Vapaa-ajan elämäni kannalta
hankalasti suhtautuvilla ihmisillä ei niin väliä olekaan.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Toisaalta saattaa tulla hieman
mieleen se, onko minulla kerrottavaa vain jollekulle juuri erikoiselle,
jos olen avautunut jo verkossa yleisesti. Tuota en pelkää. En ole
kertonut tarkemmin ajatellen täällä oikeastaan mitään, jos vertaa
vaikka joih<span style="font-family: inherit;">i</span>nkin päiväkirjoihin.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Työelämään blogi ei varmaan ihan
istuisi. Työelämän ihmisten luettavaksi, ainakaan henkilötunnistaen,
sitä ei ole joka tapauksessa tehty. Jos noin tapahtuisi jotain haittaa
aiheuttaen esimerkiksi juuri seksiin liittyvien juttujen takia,
ajattelisin ja ilmaisisin kai lähinnä, että alapäällä en töitä luullut
tekeväni, mutta hauskaa, jos muut näin varmaan sitten tekevät. Tuskin
nykyaikana silti mitään kovin vaikuttavia muutoksia edes ihmisten
käyttäytymiseen tulisi, vaikka työkaverista tiedettäisiinkin enemmän.
Oho, joku harrastaa seksiä! (Onpa muuten sinällään sitten mahdollisesti
särmempi kuva kuin jollain pikkujoulutusinasekoilijalla... vaikkakin
vähintään lonkeroporno olisi saanut jäädä tuota tilannetta ajatellen
mainitsematta.)</span></span></div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><img alt="Weatherman tropical storm John boner" src="http://a.gifb.in/102012/1350323170_weatherman_tropical_storm_john_boner.gif" height="287" id="gif" style="margin-left: auto; margin-right: auto;" title="Weatherman tropical storm John boner" width="400" /></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ei kun hetkinen, mitä jos kaikessa onkin todella kyse... <a href="http://www.gifbin.com/987005" target="_blank">(Gif)</a></td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Isoin mietintää
aiheuttava asia lienee se, että en taitaisi tykätä samoin vapaa- tai
työelämän ihmisestä, joka kyttäilisi sattumalta minut tunnistaneena
blogiani, mutta ei kertoisi tekemisistään. Toisaalta ei ihan tuokaan ole
se isoin mietinnän kohde, mikä<span style="font-family: inherit;"> </span>saattaa olla lähinnä se, alanko jossain
vaiheessa vainoharhailla todella häiritsevästi siitä, että ihmiset
tosiaan lukisivat minulle paljastamatta blogiani. Vainoharhailu on
tietenkin aina hauskaa.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Yleisesti ottaen muuten kovin
vimmainen omien tietojensa suojelu huvittaa. En minäkään halua
tietenkään katuosoitettani minne tahansa ja niin edelleen, mutta
esimerkiksi jokin ostosteni seuraaminen: aivan sama!</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Monesti tulee nykyajasta ja elämänsä
varjelusta mieleen eräs City-lehden vanha Walter-vastaus. (Nimenomaan
vanha... muistaakseni luin sen painetusta lehdestä nauraen kahvilassa
yksin ääneen, oho.) Neuvopalstalla oli piiitkä kirje, jossa kirjoittaja
kertoo julkisuuden henkilöiden seurailevan häntä usein tavallista
ihmistä pidempään ja joskus hätkähtävänkin häntä. Monilla lauseilla
kyselijä esittelee teoriaansa, jonka mukaan hänestä ollaan selkeästi
normaalia kiinnostuneempia ja hänellä on valovoimaa enemmän kuin
nykyisillä julkimoillakaan. Palstan vastaaja kirjoittaa takaisin yhden
lauseen, joka menee jotenkin näin: Hei kuule, ei susta kukaan ole
kiinnostunut.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Tämän ajan tietomäärillä ja
tekemisten mahdollisuuksilla tosiaan aika hienoa, jos yhden ihmisen
elämä alkaisi jotakuta muka kiinnostaa enemmän kuin oma elämä tai kaikki
mahdolliset muut ajankäyttötavat.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Aika höveleistä
yksityisyysajatuksista huolimatta muuten inhoan tuttujeni lastensa
kuvien esittelyä netissä. Olen kuviin joskus tykkää-nappia painellut,
mutta oikeastaan irvistellen. Tuntuu pahalta ajatella tilannetta, jossa
lapsi hymyilee vain vanhemmalleen ja kameralle, juuri tuossa kyseisessä
tilanteessa, luottaen. Ja sitten napsija jakaa tilannetta minne sattuu.
Toisaalta on kai monessa jo pienenä massahurmaajan haaveet, mutta
vähänkin monimutkaisempien medioiden suhteen jokaisen tulisi tietenkin
päättää naamastaan itse. Eikä pelkästään lapsen ajatuksilla ja
tiedoilla.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Tekee muuten melkein mieli kertoa
tai kehittää jokin asia, vaikkapa seikka ulkonäöstä, jonka avustuksella
tunnistaisin ehkä paremmin ne ihmiset, jotka mahdollisesti seuraavat
blogiani minut tunnistaen, </span></span><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">minulle kertomatta</span></span>. Onko tämä jo vainoharhaa? Varmaan. Loistavaa.</span></span></div>
Noota Fudgehttp://www.blogger.com/profile/03671088283176793686noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5000328620466233761.post-90320462811656441192014-05-04T18:20:00.000+03:002015-01-08T23:03:37.510+02:00Seuraava viikko salapaheille<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">(Tulipa tästä kirjoituksesta paljon pidempi kuin ajattelin. Kyllä ihmisellä paheita piisaa, vaikka pysyttelisi viihteen aihepiirillä...)</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Ensi viikolla euroviisuja. Olen jo virittäynyt salapahebiisien tunnelmaan. Vanhat euroviisut eivät ole niinkään tosin soineet. Ysärimusiikki sitäkin enemmän. Etenkin Mr. President, jonka naislaulajan ääni on kiinnostava. Tytteli vielä ymmärtääkseni olikin reilusti alta parikymppinen ainakin bändiin liittyessään.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"></span></span>
</div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Mr. President – Take Me To The Limit </span></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><iframe allowfullscreen='allowfullscreen' webkitallowfullscreen='webkitallowfullscreen' mozallowfullscreen='mozallowfullscreen' width='320' height='266' src='https://www.youtube.com/embed/JUghf94N4PM?feature=player_embedded' frameborder='0'></iframe></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">... Huvittaa hieman nähdä edelleen Kaunissilmää viattomasti silloin tällöin. Ihastus loppui aikoinaan siihen, etten nähnyt miestä tai hmm jätkää tarpeeksi usein, setäinnostuksenikin taisi alkaa hiipiä häiritsemään ja, etenkin, <i>tosi</i>elämän kiinnostus lopahti vielä yhteen nolohkoon seikkaan. Käytin Hannibal-sarjan Will Grahamia Kaunissilmän ruutukorvikkeena. Jossain vaiheessa ruutuhahmo vei voiton. (Ai niin, Kaunissilmä muistutti lisäksi toiseen kaupunkiin jäänyttä aiempaa kiinnostuksen kohdettani, mutta tämä nyt ei oikein liity aiheeseen.)</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Kaunissilmän ja ruutukiinnostuksen tarina pomppasi mieleen äsken kuvakansioita järjestäessäni, kun törmäsin muihinkin ruutupysäyttelyihini kuin kuviin hikisestä, heräävästä, painajaisia nähneestä Willistä. Minulla oli myönnettäköön paaaaha kiinnostus muutokseen, joka tapahtui tutkijan eläytymisissä. Löytyipä ainakin jonkinlainen varmistus epäilyilleni... Mitään vaniljameininkiä ihmeellisempää en ole harrastanut, mutta en ole edes suunnitellut tunkevani jonnekin pervobileisiin tai etsiväni netistä rajojaan tutkivia (viittaus Mr. Presidentin biisiin, toim. huom.).</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Muutos on todella innostavaa. Etenkin oikeastaan juuri ensimmäinen tai muuten muuttujalle yllätys. Taka-ajatuksia kilteistä miehistä kiinnostumisessani, kyllä. ... Olin jossain vaiheessa ajatellut olla kirjoittelematta koko havahtumisestani, etten pilaisi ja paljastaisi varmasti mitään. Mutta tämä blogi ei tule olemaan toivottavasti ikinä mikään kunnon venähtänyt deitti-ilmoitus. Olen esimerkiksi vannottanut itselleni, että sähköpostia en yhteystietona laita. Haluan olla tässä maailmassa ihan aukomassa päätäni kommenteissa ja omissa teksteissä, seurailemassa ihmisten mietteitä ilman hahmojen siirtymistä, edes ajatuksissa, ruudulta elävämmiksi. Toisaalta, hah, eihän sähköpostikaan mitään tosielämää ole, ja joku ottaisi yhteyttä, ihan ajatuksineenkin vain, ehkä ainoastaan yhden ihmisen nähtäväksi. Voisin siis toisaalta laittaa osoitteen.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Tosielämässä lisää väkeä saattaa jossain vaiheessa osata yhdistää minut blogiin. </span></span><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">(Tähän mennessä olen maininnut blogin nimen yhdelle kaverille, joka hänkin saattoi illanviettotilannetta huomioiden unohtaa sen.)</span></span> Kuvittelen tunnistavani blogia lukeneen ihmisen ja tilanteen toisen lukemisiaan paljastamattakin. Ja sitten se olkoon vain voi voi kiltin miehen ja tosiyllätyksellisen muutoksen innostuksilleni. Toisaalta ylipäätään, ei niitä haaveilemiani Jeesuksesta seuraavia miehiä realistisesti ajatellen kaipa kuitenkaan m<span style="font-family: inherit;">issään ole.</span></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Muutokseen liittyen muuten hymyilyttää lueskella silloin tällöin muitakin pervoblogaajia kuin Pikkusiskoa sen takia, että joissain teksteissä vilahtelevat kaivatut varmojen otteiden kokeneet dominoijat kiinnostavat itseä muissa mielissä korkeintaan... Ukkeli huijatuksi lukkoon johonkin kunnon kaiteeseen ja ihmiselle yllätykselliset roolivaihdot. "Tässä tilanteessa olemme niin kauan, että uusi paikka alkaa tuntua mukavalta." Lopulta varmaan poliisit paikalle, ennen raivosta seonneen kahlitun irrottamistakaan. Mitä hittoa, löytyypä minulta nättejä ajatuskuvioita...</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Yllä kuvattua<span style="font-family: inherit;"> </span>vaihdosta en tule metsästämään. Riskaabelia. Sille on hauska naureskella muuten vain. Herkkismies kiinnostaa ehdot<span style="font-family: inherit;">tomasti joka tapauksessa enemmän.</span></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Kiltin miehen muutoksesta Will oli juuri hyvä ruutuseurattava. Lasit, laihalta näyttäminen, yllätyslihakset, tuimat katseet ilman laseja, ja etenkin roolissa loistava Hugh Dancy, joka sopi tärisemään ja itkemään sekä olemaan välillä toisessa ääripäässä. (Murhat eivät innostaneet. Mainitaan nyt, jos joku sattuisi ajattelemaan noin. Olemus innosti.) Pikselipuuropysäyttelyt ja lähinnä siis omien reaktioideni tutkinnat on otettu ruutu.fi:stä silloin, kun Hannibalin ensimmäisen kauden jaksot näkyivät ilman paketin ostamisia.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhl6tb8ctsnWZpQToN1YSjCy5oihQ5XpBnBtDwnQQPkSD1VXknykZUokEXX5zbEJN-Cbjmo0OuMNqc3jtizoouLOMlOLt0-IHl_6W-GVgNbCldZtbYdefYUHM-qt1hZzw7y3eTFrXeH0k4-/s1600/will_1_j6.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhl6tb8ctsnWZpQToN1YSjCy5oihQ5XpBnBtDwnQQPkSD1VXknykZUokEXX5zbEJN-Cbjmo0OuMNqc3jtizoouLOMlOLt0-IHl_6W-GVgNbCldZtbYdefYUHM-qt1hZzw7y3eTFrXeH0k4-/s1600/will_1_j6.png" height="180" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kauden kuudennessa jaksossa oli eläytymiskohtaus, joka onneksi jäi ainoaksi kuvanpysäyttelyyn aikani kuluttajaksi. Kaikki alkaa hienosti Harry Potteria (joka sinällään ei hahmona kiinnosta pätkääkään) muistuttavasta ujosta älyköstä.</td></tr>
</tbody></table>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhr9plpavMLyFiyOIccCIuaw3Bt1tePqxxxUyzTtprDrvVwz6D1Kn-eOV7-1mUGyOupuJy_QouUbn6Z1Otcip3XPWbQOkgZXfNKrg7_fwS5Fol9bJCcKG9HHTt59E2zgrKBujL_Yc-UtEdw/s1600/will_2_j6.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhr9plpavMLyFiyOIccCIuaw3Bt1tePqxxxUyzTtprDrvVwz6D1Kn-eOV7-1mUGyOupuJy_QouUbn6Z1Otcip3XPWbQOkgZXfNKrg7_fwS5Fol9bJCcKG9HHTt59E2zgrKBujL_Yc-UtEdw/s1600/will_2_j6.png" height="180" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ulalaa, lasit pois tieltä, ja paitakin on auennut.</td></tr>
</tbody></table>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhNM7YGwDb3nsLaRMz9ytZn6JnMl0-SadkUJlrKtpqnOc8cdgeYnab_Qixpcfnwv8L9Ire0tFawbeMYRztNlTmnKk5uJUcfNGxbVwJJ0ZOstILc-dFVgJNP90wOrsso0SEa2QE3cgr5R93k/s1600/will_3_j6.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhNM7YGwDb3nsLaRMz9ytZn6JnMl0-SadkUJlrKtpqnOc8cdgeYnab_Qixpcfnwv8L9Ire0tFawbeMYRztNlTmnKk5uJUcfNGxbVwJJ0ZOstILc-dFVgJNP90wOrsso0SEa2QE3cgr5R93k/s1600/will_3_j6.png" height="180" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">No tuota... joo. Huomasin muuten vasta kuvatekstiä miettiessäni, että mies taitaa vaatteen lisäksi pitää kiinni korvalehdistä.</td></tr>
</tbody></table>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEifIvM95i8pAo4QsyW3KHgvLFf9JxNHPcqxwneWiUD7tar7UdhvknPKl6dioxKDKUgFUr2UcVB_5hBEDJn3MjDCTZ_3lj6-k83x2H8-iBwi88OwgLp5N97mzEChzymV_iWNU2pgOOEMobqG/s1600/will_5_j6.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEifIvM95i8pAo4QsyW3KHgvLFf9JxNHPcqxwneWiUD7tar7UdhvknPKl6dioxKDKUgFUr2UcVB_5hBEDJn3MjDCTZ_3lj6-k83x2H8-iBwi88OwgLp5N97mzEChzymV_iWNU2pgOOEMobqG/s1600/will_5_j6.png" height="180" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sarjassa tässä puserretaan silmämunat pään sisälle, mutta loppuun linkittämästäni giffisivustostakin selviää, että tilanne muistuttaa kuvakulmineen enimmäkseen jotain muuta.</td></tr>
</tbody></table>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjD_Fz8QsyYFWvj7nLPBXE8J8n5BAYfWz81mGoT8pfhlluesvKkgCEg0jftU1GYKkSIFK5SHzWEltM9u9O1u2zILI31JqnEpsnZAzq-r7jlHZbyjS6itq5QrZSm067DC-LvKgVS3XYSLe-G/s1600/will_6_j6.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjD_Fz8QsyYFWvj7nLPBXE8J8n5BAYfWz81mGoT8pfhlluesvKkgCEg0jftU1GYKkSIFK5SHzWEltM9u9O1u2zILI31JqnEpsnZAzq-r7jlHZbyjS6itq5QrZSm067DC-LvKgVS3XYSLe-G/s1600/will_6_j6.png" height="180" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Herra Lääkärileikki.</td></tr>
</tbody></table>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh6x8H0CI4cYO868XubWowq1evpweH6Ji42CyqhA0QvC2MT37D9sWKh3d8rvun490E6OQMHHFHgdTm_bONTcpCgGpgEvKemNS_WwdUi_IBeLCcUdH09Es6Ip5mxhfU93YU9b1bXyS2yeRCq/s1600/will_7_j6.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh6x8H0CI4cYO868XubWowq1evpweH6Ji42CyqhA0QvC2MT37D9sWKh3d8rvun490E6OQMHHFHgdTm_bONTcpCgGpgEvKemNS_WwdUi_IBeLCcUdH09Es6Ip5mxhfU93YU9b1bXyS2yeRCq/s1600/will_7_j6.png" height="180" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">(Hmm,<i> Suck that</i> -Reganhupailuni ja nauru oleilee takaraivossani: ihanaa, että olen näköjään omistautunut Teddylle tai muuten vain kranttu jopa mielikuvitusmaailmoissani.)</td></tr>
</tbody></table>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhbeCQ_sx66JYvWI5lW8YbtxIalmEsjf-PB5DG0vwRAYXBJo543wi6n8GQdNiPNRWNEeD0DYXzS0OSYfaYjPIIoDil6HXFEQd2BBEdc8QK2ch6aTJYaKJE0hnhslnYjrtlJR6CjSmyhRw46/s1600/will_muokattu.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhbeCQ_sx66JYvWI5lW8YbtxIalmEsjf-PB5DG0vwRAYXBJo543wi6n8GQdNiPNRWNEeD0DYXzS0OSYfaYjPIIoDil6HXFEQd2BBEdc8QK2ch6aTJYaKJE0hnhslnYjrtlJR6CjSmyhRw46/s1600/will_muokattu.png" height="229" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Juuri se kiinnostava kontrasti. Sekä loistavaa kuvanmuokkaustaitoani (joo morjes)... vedin nypertelyt aika äkkiä, kun rakastuin kuvan keskelle paitoihin vahingossa tekemääni <i>I'm free</i> -henkeen. Sopii asiaan.</td></tr>
</tbody></table>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://ak.static.sptidigital.com/emea/editorial/2013-05-14/1a.gif" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="" border="0" src="http://ak.static.sptidigital.com/emea/editorial/2013-05-14/1a.gif" height="245" width="245" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Giffeistä hymy. Se on kiva. <a href="http://www.axn.ro/stiri/will-sexy-gifs" target="_blank">Axn</a>-sivulta löytyy lisää hymyjä, riisumista JA se orgasmilta näyttävä puserruskohtaus.</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Kaipa tässä jakselen odotella kakkoskauden Suomeen saapumista. Mutta ehdottomasti järjestin äsken juuri ulottuvilleni Harrisin Punaisen Lohikäärmeen. Sen kirjan. Will oli ennen koko Hugh Dancyä ainoa hahmo, joka teininä tekstihahmoista ihastutti... tai ylipäätään koskaan. Ei ole siis sen jälkeen tapahtunut ihan vastaavaa. Tekee mieli tutkia, mitä nykyään tapahtuu. No tämä nyt ei kyllä ole pahetta lähelläkään: samoja kirjojahan juuri kannattaa ja pitäisi lukea elämän eri vaiheissa uudelleen.</span></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Ihan lopuksi vähän muihin maailmoihin. Päässä soiva Mr. President toi mieleen elokuvan, jonka suhteen tuntuu kuin olisin ainoa sen nähnyt ihminen Suomessa (?!). Event Horizon. <span lang="EN-US"><i>“ – – this
ship has been beyond the boundaries of our universe, of known scientific reality.“</i> Elokuvasta löytyy välähdys kaaospervoilusta muuten. No joo, potentiaalinen idea leffalla ja kivat näyttelijät, mutta perusrymistelyä tietenkin. Guilty pleasure siis. Guilty etenkin ajatellen, montako kertaa olen jaksanut pyörittää sitä hyllystäni.</span></span></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span lang="EN-US" style="mso-ansi-language: EN-US;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Event Horizon Trailer</span></span></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span lang="EN-US" style="mso-ansi-language: EN-US;"></span><iframe allowfullscreen='allowfullscreen' webkitallowfullscreen='webkitallowfullscreen' mozallowfullscreen='mozallowfullscreen' width='320' height='266' src='https://www.youtube.com/embed/OVlnER8SxfQ?feature=player_embedded' frameborder='0'></iframe> </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Ps. Eihän tästä saa tarpeekseen. Bändi on kuin jokin tyylikäs versio E-roticista. Ja ysärimuoti bikineineen, ah.</span></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Mr. President – Don't You Ever Stop</span></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe allowfullscreen='allowfullscreen' webkitallowfullscreen='webkitallowfullscreen' mozallowfullscreen='mozallowfullscreen' width='320' height='266' src='https://www.youtube.com/embed/nfdz4WmkY9k?feature=player_embedded' frameborder='0'></iframe></div>
Noota Fudgehttp://www.blogger.com/profile/03671088283176793686noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-5000328620466233761.post-35608165111122750502014-05-02T23:30:00.000+03:002015-01-08T23:11:23.761+02:00OCD iskee<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">OCD, obsessive-compulsive disorder, pakko-oireisuudesta on siis kyse. Tiedän itse olevani tuohon taipuvainen. En kai liian vahvasti onneksi. En esimerkiksi räpsytä valoja aina viisi kertaa ne sulkiessani tai muuta periaatteessa selkeästi hullua. Mutta täytyy myöntää minulla on pieni operaatio esim. kämpän oven sulkiessani. (Kiskaisen ovea reunasta, vaikka juuri kuulin lukon loksahduksen. Tämä tosin taitaa olla aika normaalia.) Lisäksi aiemmin huolehdin salaa selkeästi pakkomielteisen oloisesti käsialani kauneudesta esimerkiksi päiväkirjoissa.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Ja ok, kiinnostuksen kohteena ja opiskeltuihin taitoihinkin liittyen numerot ovat minulle todella tärkeitä. Teki mieli esimerkiksi tässä blogissa julkaista joka kuukausi tekstejä lukumäärällä, joka on jaettavissa kolmella. Tällä hetkellä ajattelin, että jaettavissa kolmella tai viidellä. ... Joo apua, numeroihin liittyen hulluuteni näkyykin selkeästi. Jeah!</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Pääasia, josta tässä kirjoituksessa oli tarkoitukseni puhua, liittyy siihen, että OCD on siirtynyt kunnolla omaan vartaloon. Ajattelinkin tämän tapahtuvan joskus. Toisaalta samantyyppisessä tilanteessa olen ollut aiemminkin... En ole kärsinyt varsinaisesti syömishäiriötä, mutta muutaman vuoden minulla oli outo sopimus itseni kanssa: listasin karkin tarkkuudella syömiseni. Päiväkirjat ovat täynnä muun tekstin lisäksi pieniä ruokalistauksia. (Arjessa minulla oli mukana paperilappuja/kännykkä, joiden tietoja siirsin välillä päiväkirjaan... Nykyään mielenkiintoisesti toisaalta muistan ehkä juuri ruuan takia päiviä kuin videolla: kaipa tässä jotain aivokapasiteettiakin on tullut harjoitettua.)</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Tällä hetkellä olen todella tietoinen siitä, kuinka jokainen arjen toimi periaatteessa vaikuttaa vartaloon. Tuota nyt toisaalta kannattaakin huomioida, etenkin jos on ylitaipuva. Esimerkiksi kirjoittamiseen tarvitaan "yli 60 käsivarren, ranteen ja käden lihasta" (Parker, Steve 2014: Ihmiskeho, Ensyklopedia, s. 19). <span style="font-size: x-small;">Ujaah, taitaa olla ensimmäinen kirjalähde blogiin, vaikkakaan ei fiksuimmalla mahdollisella tavalla merkittynä.</span></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">No mitä tekee tämän arkitoimienkin vaikutuksen tiedostanut OCD-taipuvainen ihminen? Arjen liikkeitä peileinä. Syön nykyään vasurilla (yksin ollessani syön yhdellä välineellä). Pesen hampaat vasurilla. Harjaan tukan ja, jos aikaa on, jopa meikkaan vasurilla. Tiskaan peilinä. Imuroin peilinä. Pyyhin pölyjä ja keittiötasoa vasurilla. Otan kamat kaapeista vasurilla. Noukin jutut lattialta vasurilla. Jne jne. En ole pitkään aikaan kirjoittanut päiväkirjaa, mutta tiedän tekeväni senkin kirjaimellisesti peilinä: kynä vasurissa, oikealta rivin aloittaen ja jotkin kirjaimet peileinä. Päiväkirjani tulee todellakin näyttämään siltä, että olen lopullisesti seonnut. Mutta tehdään jutut kunnolla, kun meinataan. Kirjaa pystyy lukemaan sitten peilin kanssa.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgoPH2Ourx_uvd7icrdCC5w0gf_Lzxh_xOGLQoa8xx8Tir8unfWWBwkNFy5WgoL37IPxVaxuyPeAbXjpGESmgJ0eyWk1gyMqDIMMgnhVmqTjMpd2XiLbnw6gHbLvzwoEMm8kJXA2MXhV8gu/s1600/Bunny.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgoPH2Ourx_uvd7icrdCC5w0gf_Lzxh_xOGLQoa8xx8Tir8unfWWBwkNFy5WgoL37IPxVaxuyPeAbXjpGESmgJ0eyWk1gyMqDIMMgnhVmqTjMpd2XiLbnw6gHbLvzwoEMm8kJXA2MXhV8gu/s1600/Bunny.PNG" height="235" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Gone loony. Bugsista tuli muuten mieleen, että jopa syömäänsä porkkanaa arvostaa ihan erilailla, kun on kuorinut sen vasurilla. Lisäksi käytän veistä myös leikkuulaudalla vasemmassa kädessä. Aikaa vie, mutta olen jo viikon aikana oppinut ehkä yllättävän sulavaksi. Kuva <a href="https://www.pinterest.com/pin/303781937336829061/" target="_blank">Pinterestistä</a>.</td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Älkää ymmärtäkö väärin. Tuon päiväkirjoittamisenkin jo naurettavan muutoksen teen suurimmalta osin siksi, että ihan todella innostaa. Kyseessä ei siis periaatteessa taida olla OCD-kohtaus, joka hallitsemattomasti vallitsisi elämää. Tässä eräs päivä parsin housuja neula vasurissa, ja oli todella hauskaa... musiikkia kuunnellen ja hitaasti, mutta uusista taidoista innostuen. Ehkä tämän vasuri-innostuksen ansiosta oppisin vihdoin rennosti mm. jonglööraamaan (osaan, mutta enimmäkseen vasurin heiton takia<span style="font-family: inherit;"> </span>juoksen pallojen perässä ympäri kämppää).</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Olen muuten varma, että molempikätisillä (synnynnäisillä tai oppineilla... en kyllä tiedä, kuinka hyvin onnistun oppimaan tuohon tällä iällä, mutta hauskaa on koettaa) on paljon terveempi elämä:<span style="font-family: inherit;"> </span>kai oikean tai siis vahvemman käden ja koko kropan puolen käyttely arjessa alkaa lopulta näkyä kunnolla selässä, tukijalassa jne.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Vasurin / heikomman käden, eli joillakin oikean, käyttelyä suositellaan siis sydämellisesti kaikille, joilla on aikaa käsissään. Etenkin siis kaipa sinkuille.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Jos muuten hiljenen yhtäkkiä (kyllä, luvassa ICE-vara-goodbye), johtuu se todennäköisimmin siitä, että olenkin vahingossa onnistunut katkaisemaan kirjaimellisesti omakätisesti niskani. Lisäjännitystä arkeen ja liikuntaan...</span></span></div>
Noota Fudgehttp://www.blogger.com/profile/03671088283176793686noreply@blogger.com7tag:blogger.com,1999:blog-5000328620466233761.post-22898636532981821982014-04-26T22:20:00.000+03:002015-01-08T23:15:19.906+02:00Persetestejä<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Viikonlopuksi huvittelin vähän netin persoonallisuustesteissä. En varsinaisesti taida uskoa ihan psykologisiinkaan testeihin (ainakaan vain yhden kerran / yhdessä mielentilassa tehtyinä). Netin hupailut ovat sitten vielä asia erikseen. Niiden kohdalla testissä on lähinnä istumalihasten kärsivällisyys. Vaikkakin näpyttelin vastauksia muuten puoliksi sängyllä vatsallani, jalkoja ilmassa heilutellen.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Ensimmäinen testi on jokin mukailu 16 tyypin testistä (mm. Carl Jung 16 persoonan idean kehittäjänä). Varsinaista testiä mukaileva nettitesti on melko asiallisen oloisella <a href="http://www.16personalities.com/free-personality-test" target="_blank">sivustolla</a>. Olen joskus aikaisempina vuosina saanut toisella sivustolla tulokseksi muistaakseni INTP-tyypin, mutta nykyään tuli jo toisen kerran INFP, tältä sivustolta. Ajattelu olisi siis tavallaan vaihtunut tunteiluun. Ehkä. Toivottavasti ainakin ylianalysoinnin suhteen. En edelleenkään liputa mitään testejä totuuksina tai edes liian huomioitavina suunnanantajina, mutta nykyisen tyypin <a href="http://www.16personalities.com/infp-personality" target="_blank">esittelytekstiä</a> on sinällään ihan kiva lukea: olisi muka hyviä edellytyksiä taidehörhöilylle.</span></span></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjS9C0bBXsCdCUO2cRdWWJlT4n5nokO044xAvwgoMdZ-s0hHQQGxAeaAPMDU_ztTAgdmuZAHtf3_uCwdwIcGSAFxHLJML7_o9Iq8qq8ags3IiFpig7VBYyXBshyphenhyphen-JxLUrzS7ty6So7vS10a/s1600/16pers.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjS9C0bBXsCdCUO2cRdWWJlT4n5nokO044xAvwgoMdZ-s0hHQQGxAeaAPMDU_ztTAgdmuZAHtf3_uCwdwIcGSAFxHLJML7_o9Iq8qq8ags3IiFpig7VBYyXBshyphenhyphen-JxLUrzS7ty6So7vS10a/s1600/16pers.png" height="320" width="274" /></a></div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Selvin prosenttiero tulee viimeisessä parissa Assertive & Turbulent. En olisi siis tämän mukaan kovin emotionaalisesti vakaa, rauhallinen ja stressaamaton vaan perfektionisti, itsetietoinen ja tarkka imagostani. No jaa, ehkä. Ja joskus olen saanut kuulla muutamaltakin eri henkilöltä eri tilanteissa, että olen aika kiinnostava vaikkakin vähän pelottava, koska olen kuulemma arvaamaton. Tuosta on vuosia. Toivottavasti osaan nykyään olla liian ailahteleva lähinnä hiljaa pääni sisällä. En silti menisi vannomaan.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Toinen <a href="http://quizfarm.com/quizzes/Sex/poeticthinker/do-you-have-an-inclination-for-bdsm/" target="_blank">testi</a> onkin sitten hauskempi. Ainakin kaikille pervoille. Pikkusiskon <a href="http://puremuablog.blogspot.fi/" target="_blank">blogista</a> bongasin linkin muutama viikko sitten. Tein tämänkin vastailun kahteen kertaan. Ensin vastailin siis viikkoja sitten. Ennen kuin olin mm. ajatuksissani sortunut Teddyyn.</span></span></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjmf6zBqk8jkdKJkhPSeJ6tTqoQwEaT6xRXnoC0nKjoQyf3US0uatxsUGnD8ilT8QPSf5R1W156NE3JtdU3LTwoYA__K9_XvMZrh2MsA3B70vVrSSVdTgwZl5IHJru2rErTWAa8ExoBooEC/s1600/bdsm.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjmf6zBqk8jkdKJkhPSeJ6tTqoQwEaT6xRXnoC0nKjoQyf3US0uatxsUGnD8ilT8QPSf5R1W156NE3JtdU3LTwoYA__K9_XvMZrh2MsA3B70vVrSSVdTgwZl5IHJru2rErTWAa8ExoBooEC/s1600/bdsm.PNG" height="140" width="320" /></a></div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Eipä tullut vaniljaa hirveästi enemmän tälläkään kertaa, vaikka olisi luullut: Teddy nyt taisi olla mielessäni periaatteessa kaikkiin vastauksiin liittyen, ja hänestä sain aika kiltin miehen kuvan. Olen tämän mukaan (edelleen, tälläkin kertaa) sataprossat kokeilunhaluisessa ja switchissä. No ei tavallaan yllättävää ajatellen harrastuksia. Taiteilujen ja esimerkiksi näyttelemisen olen kuullut jonkin teorian mukaan innostavan ihmistä siksi, että yksi elämä ja rooli ei riitä. Olin muuten jo toisen kerran tämän testin tuloksissa vähän enemmän dominoiva kuin alistuva. Jaha jaha. Kaipa tuokin ehkä sopisi. Tämä testi saattaa olla aika pöllö joka tapauksessa ja listata joitain juttuja kuten muuten vain aktiivisuutta dominoimiseksi.</span></span><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"> </span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Tärkeimmät persetestit viime aikoina olivat kuitenkin ne reissulla kaapeista kaivamani lukioaikaiset pökät. Mahduin niihin, party on! Housuja todella halvalla. Olinkin ehtinyt kuluttaa tämänhetken luottohousuihin reiät.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhV1WzS76O3TOu15edWaaRhIhw-1iTjmW1yo1fxrLHJWjclSo1bWOSvrH7MyBKhcbQrr9f8dZoYMG2NQcv6Z2GXYXPEdYmtfIBWaVdh9mSoDmwZNgrXouMebu7LHGS1a_Vbwf_N8D3Jc9bw/s1600/farkut.PNG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhV1WzS76O3TOu15edWaaRhIhw-1iTjmW1yo1fxrLHJWjclSo1bWOSvrH7MyBKhcbQrr9f8dZoYMG2NQcv6Z2GXYXPEdYmtfIBWaVdh9mSoDmwZNgrXouMebu7LHGS1a_Vbwf_N8D3Jc9bw/s1600/farkut.PNG" height="276" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">En
nyt sentään ala esitellä kuvia perseestäni, vaikka kuinka
exhibitionisti olisin bdsm-testinkin mukaan (tuossa testi varmaan
ainakin on oikeassa... ajatellen siis vaikkapa tätä blogissa avautumista
ylipäätään). Imagon ylläpitoyritystä nimimerkillä ja
kasvottomanakin.</td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Ja perseeni muuten kuuluu edelleen, ainakin unissa ja muuten ajatuksissa, juurikin Teddylle. Naurettava ja toisaalta todella hyödyllinen tämä lucid-unien taito, vaikka en kyseisiä unia kovin usein näe. Joka tapauksessa, eipä tarvitse liian epätoivoisesti ajatella kaikenmaailman seuraavia: "Juuri hän on minun minun minun, <i>we are meant to be</i>, nyt taidan sortua kunnolla toimiin à la Hanna Homewrecker." Ihminen on todentuntuisesti yöllä muuten vain mukana. Ei todellisena, mutta eipä voi mitään. Ihan hienosti tämäkin tuntuu toimivan verrattuna joihinkin puolikatastrofeihin (onnistuessaan tai ei) tosielämässä.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Olen muuten melko varma, että luomani maailmat ja ainakin niihin eläytyminen on niin vahvaa, että saan kaikenlaiset mielihyvähormonitkin kunnolla liikkeelle.</span></span></div>
Noota Fudgehttp://www.blogger.com/profile/03671088283176793686noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-5000328620466233761.post-44565244207280768712014-04-16T08:40:00.000+03:002015-01-08T23:27:13.848+02:00Pienille matkoille<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Olen tässä huomenissa lähtemässä perheenjäseniä katsomaan. Tuonkin takia pikakoulutan unirytmiäni, ja olen ollut taas hereillä näin aamusta jo tunteja.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Toivottavasti onnistuisin vihdoin laulamaan vanhemmille sillä äänellä kuin kyllä muille ihmisille uskallan laulaa. Tästä on tullut aika naurettava ongelma ja toisaalta mielenkiintoinen kynnys. Ihan lähinnä itselle siis. Vanhemmat ovat mukavan rentoja koko asiaan liittyen. Tutuille laulaminen on aiemmin ollut kamalaa, mutta parin viime vuoden aikana olen päässyt tuosta huomattavan paljon yli. Vanhempien suhteen ongelma on kuitenkin pysynyt. Viimeksi koetin laulaa isälle, mutta ääneni pysyi liian lähellä puheääntäni, ärsyynnyin ja hermostuin lisää, ääni muuttui kireäksi ja lopulta taisi särkyäkin.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Puheääneni on aika selkeä. Metalliseksi jopa sanottu. Äänekkäissä työpaikoissa joskus aiemmin huudellessani lähellä olleet pitelivät korviaan ja olivat ihmeissään, miten äänellä voi kuin leikata ilmaa, eikä ihan sellaisen huikkauksen olisi kuulemma luullut sattuvan korviin. Voimaa piisaa, tai sitten kirkkautta on vain sopivasti. Laulaessani tykkään joka tapauksessa pysyä aika matalalla. Ja laulussani on mukamas<span style="font-family: inherit;"> </span>nätti vibra. Nuo ovat varmaan pääsyyt vanhemmille laulamisen ongelmassa. "Joo ääneni on niin aikuinen ja matala nykyään, kuunnelkaas." Lisäksi toivon, ettei vibraani olisi ikinä kehuttu. Nyt melkein kuin mietin sitä liikaa. Onko vibraa liikaa omaan mieleeni jne. Etenkin vanhemmille laulaessani melkein kuin välttelisin koko vibraa ja ääneni menee äkkiä tuonkin takia epämukavaksi. No, kaipa vielä joskus onnistun rennosti laulamaan äidille ja iskälle. Ehkä jo tällä reissulla.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;">Muita suunnitelmia reissutekemisiksi ovat lähinnä kameran räiskiminen keväisissä vanhoissa tutuissa paikoissa sekä lukioaikaisten farkkujen etsintä. Ehkä emme edes käy äidin kanssa kauppoja kiertelemässä (ihan siis katselemassa, tavaran määrä ahdistaa jo paljon nykyään). Pääsiäisen takia paikat ovat päivästä riippuen kiinni tai täynnä väkeä. Lisäksi haluan intohimoisesti käsiini vaatteista puheen ollen vain tosiaan korkeintaan ne parit lukioaikaiset farkut. Taidan mahtua niihin nykyään. <i>My dear skinny jeans! </i>(Mirandan laihelifarkut olivat muuten juuri Sinkkuelämien uusinnoissa nro 500... onneksi en ikinä alkanutkaan ostaa sarjaa levyillä... ja Netflixiä tms. en siis ole hankkimassa oman elämäni lopulliseksi kuolettajaksi.)</span></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;">Olen ollut hiljan myös mielikuvitusmatkalla paljon erääseen hörhöilyhommaani liittyen. Hyvä saada se silti hetkeksi pois mielestä. Uudet silmät, joilla voi toimia hieman kuin palautteen antajana itse. En oikeastaan anna ikinä "suuria taiteilujani" kesken kaiken muiden arvosteltavaksi. En halua rikkoa tekemisen taian intoa, ja toisaalta selkeydestä pitävänä haluan, että pystyn ottamaan jutuistani itse täyden kunnian tai sitten sen kämäyksen.</span></span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Mielenkiintoisesti ollessani edelleen intopiukeana Teddystä olen kuitenkin löytänyt aika kovankin draivin tehdä näitä oman maailman huuhailujani. Vaikka Teddy siis sinällään vaikutti kuin joltain rauhan satamalta, joka olisi helposti pyyhkinyt sanojen pyörittelyn mielestäni ainakin itseensä liittyen.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">En varmaan ole laittamassa hänelle minkäänlaista viestiä. Näin hänestä kylläkin viime viikolla kolmena yönä unia, joista ainakin 2 oli seksiunia. Lisäksi meinasin lähinnä hänen takiaan lähteä erääseen tapahtumaan, johon olisin mennyt </span></span><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">harvinaisesti </span></span>bussilla. Näin unen, jossa Teddy oli bussikuski, joka päätti minun pysäkkini. Pysähdyttiin Teddyn talon kohdalle. Unessa muuten bussikuski-Teddy jatkoi matkaa ja toinen Teddy löytyi talosta. Ihanan loogista, enkä edes tuosta tajunnut siirtyä lucid-tasolle. Se taisi tapahtua seksin kohdalla. Laalalaa.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">En lopulta mennyt suunnittelemaani tosielämän tapahtumaan bussilla. En jaksanut, enkä uskonut mihinkään enneuniin näköjään. (Siis! Tapahtuma oli yleinen, eikä miehen oleminen siellä vaikuttanut uskottavalta... paitsi korkeintaan hetken unesta herättyäni. Jos olisin <i>tiennyt</i> hänen olevan siellä, olisin varmasti mennyt.) Enkä tosiaan taida ottaa Teddyyn yhteyttä. Haaveilen edelleen aika vahvasti, että törmäämme jossain vaikkapa vasta parin vuoden kuluttua. Minä olen sillä välin simsalabim menestynyt, ja Teddy on sattunut eroamaan muuten vain. Ehkä nämäkin ajatukseni katoavat jossain vaiheessa. Ainakin se auttaa, etten näe ihmistä kuin todella sattumalta enää. Olen huomannut, että olen jopa jo parissa viikossa ehtinyt hieman avoimemmaksi ajatellessani vaikkapa erästä kirjastotyöntekijää (joka ei ole täällä blogimaailmassa, heh) tai erästä miestä, joka meinasi uskaltaa alkaa jututtaa minua ollessani teellä yhdessä mummokahvilassa. Aarteita voi löytyä yllättävistä paikoista.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Minulla ei varsinaisesti ole yhtään mitään asiaa. Olen melkein liian huithait-tuulella vähän kaikkeen muuhun kuin omiin taiteilumaailmoihini, Ukrainaan ja niin, fysioterapiaan liittyen (joo olen tällä hetkellä tuollaisessakin... tuloksia tuntuu tulevan, ja yksi selkeä tulos on itseni typeräksi tunteminen: luulin tietäväni tarpeeksi kropasta). Teddyn mietinnänkin voin suosiolla siirtää johonkin tulevaisuuden sattumaan tai sitten tosiaan hiljalleen löytää muunlaisen rauhan koko mieheen liittyen. Tulipa hyödyllisesti nostettua rimaa, joten keskityn varmasti vain oman elämän pyörittelyyni: en oikeastaan koskaan törmää tosielämässä mieheen, jonka kanssa tekisi mieli tehdä kaikkea mahdollista... suurin piirtein nuolla tosiaan päästä varpaisiin. Esimerkiksi suihinotto on asia, jota en ole tehnyt kenellekään, ja miehen tulisi olla jokin Jeesuksesta seuraava, että nauramatta tai inhoamatta edes suunnittelisin koko operaatiota. Mielessäni on yleensä muuten jokin oma huumoriversio Manaajan Reganista aina asiaan liittyen. <i>Suck that you useless biiitch</i>. Saatoin<span style="font-family: inherit;"> </span>innostua kyseisestä elokuvasta liian nuorena: Reganin naama vilahtelee muutenkin kuin jonain omana vainoojana, lähinnä painajaisissa sentään. En onneksi pelkää enää pimeää, vaikka taisin ainakin kauhuelokuvien jälkeen tehdä tuota vielä noin 20-vuotiaana.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Aa, muokkasin muuten vähän nimeäni täällä blogimaailmassa. Pidin Nootan ja NF:n, johon aika monet yleensä viittaavat. Fuggerin vaihdoin Fudgeen. Neutraalimpaa. Lisäksi suunnittelen, alanko pitää toista blogia liittyen erääseen harrastukseen, josta kukaan ei edelleenkään tunnistaisi minua. Mietinnässä on vielä, haluanko<span style="font-family: inherit;"> </span>sittenkin blogien olevan hahmostaan täysin irrallaan: ei harrastuksista kiinnostuneiden tarvitse tietää alapääni tapahtumista. Joka tapauksessa tosiaan... eipä asiaa tällä suhde- tai seksisaralla tunnu tapahtuvan ja etenkin Teddyn tapaamisen tai siis häneen ajatussortumisen jälkeen toisiin ihmisiin liittyvän äksönin alkaminen näyttää vielä vähän epätodennäköisemmältä. Varmaan onnistun keksimään lätinää suhteesta vaikka ihan itseeni kuitenkin jo tämän kuukauden puolella.</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Tuli muuten mieleen liittyen suhteesta itseensä... ja mainitsinhan taas tässäkin kirjoituksessa Sinkkuelämät. En varsinaisesti pitänyt sarjan <a href="https://www.youtube.com/watch?v=oKAXcnhGMIE" target="_blank">loppuajatteluista</a> (linkki vie kiljumiseen... volumet kannattaa huomioida):</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<i><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></i>
<i><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">But the most exciting, challenging and sign<span style="font-family: inherit;">ificant relationship of all is the one you have with yourself. And if you find someone to love the you you love, well, that's just fabulous.</span></span></span></i></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Jotenkin itserakasta. </span></span><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"> Tosin eipä show miksikään filosofian huippulähteeksi kai tähtääkään. </span></span>Mutta vielä enemmän minua on naurattanut greatest thing -sanonta... (<a href="https://www.youtube.com/watch?v=ajvkJ9lKyiI" target="_blank"><i>Nature Boy</i></a>): <i>The greatest thing you'll ever learn / Is just to love and be loved in return.</i> Oikeasti ihmeellistä olisi homma ilman vastarakkautta. Tosin sehän tulee virkkeessä viimeisenä, eikä tilanne periaatteessa tarkoita, että vastarakkautta olisi ennen </span></span><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">greatest thing -oppijan</span></span> rakkautta tai rakkauden alkamisen aikana. Olenkin tainnut muka-viisaana ajatella itse sanontaa turhan negatiivisesti, ahaa!</span></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCiEH5aTO5AgfEcKG2LSAYnHcUhxbVyEzsyH0lDb-bNI8494nA6JXVVzd0bJvazoIu9IXSp8nQIGDVTffRVh9tmib9xbEaD7Ke6934UCdB18acrPFuVpuX5bNgS3lkKlnootuHZas33ju5/s1600/Uppo-Nalle.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCiEH5aTO5AgfEcKG2LSAYnHcUhxbVyEzsyH0lDb-bNI8494nA6JXVVzd0bJvazoIu9IXSp8nQIGDVTffRVh9tmib9xbEaD7Ke6934UCdB18acrPFuVpuX5bNgS3lkKlnootuHZas33ju5/s1600/Uppo-Nalle.PNG" height="320" width="256" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Teddy varmaan näkyy vielä unimatkoilla ja -maailmoissa. Ehkä joskus tosielämässäkin, mutta en aio tehdä ihmeellisiä asian tapahtumiseksi. Kuva kirjasta <a href="http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=676499" target="_blank">Uppo-Nalle ja merikarhun tytär</a>.</td></tr>
</tbody></table>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"></span></span>Noota Fudgehttp://www.blogger.com/profile/03671088283176793686noreply@blogger.com4