Kyllä minusta vielä kai jokin buddhalainen kehkeytyy. Joidenkin muistelemieni tarinoiden mukaan munkeilla oli ollut esimerkiksi henkisiä hankaluuksia kaivaa maata, koska siinä samalla saattoi lapiolla poikkasta madon eli elävän olennon ja elämän.
Olen siis seonnut kämpässäni vaeltelevien muurahaisten suhteen. Taitaa olla jo kova hinku lemmikkeihin tai johonkin hoidettavaan.
Ei niitä muurahaisia ole mustanaan. Muutama eksyi ulkoa. Kokemuksesta tiedän niiden vaeltelevan pian taas vain ulos, kun siellä lämpenee. Edes bioroskis ei joukkoa villitse. Tuo johtunee kahvinpuruista.
Olen muun muassa tyytyväisenä pelastanut yksittäiset pikkuiset, jotka ovat hairahtuneet vesilaseihini ja meinanneet hukkua.
Kuivatteleva muurahainen muistuttaa hämmentävästi sukivaa ja itseään hoivaavaa kissaa tai neitoa. Tuntosarvista vesimolekyylit pois ja niin edelleen. Makromaailmasta ja zoomailuista iloa piisaa.
Ja paskat. Ja perkeleet. Buddhalaisuutta, pah. Henkimaailmallisesti olen vain seonnut. Järkevästi assosioiden koetan varmaan noiden olentojen elämän kunnioittamisella paikata toisen maailman moraalikatoa.
Eli oikeammin täällä olisi käynnissä muuten vain jokin oma Lord of the Flies -tilanne.
Olen rehellisesti myönnettynä menettänyt moraaliyliminä-leijailun erääseen ihmiseen liittyen. Meinaan olla pahalla tuulella kaikkia kohtaan kyseisen asian tiimoilta. Naisia, ja etenkin miehiä kohtaan. Mutta jospa keskittyisin vain kyseiseen ihmiseen, häneen liittyvään moraaliongelmaani ja sen aiheuttamaan ärsyyntyneisyyteen.
Ehkä julkaisen myöhemmin hänelle rustailemani kirjeen. Julkisesti, nimimerkilläkin, itsensä nolaaminen puhdistaisi. Musiikki ei ole ainakaan auttanut. Rise Above It... "Minähän en alennu tällaisiin jokamiehen/naisen horomietteisiin."
Joo'o. Hieman toiset rivit alkoivat heti vedota enemmän.
Never let another tell your soul what to fear
– –
Don't believe the system's on your side
– –
Like dead men
Coming back to life
Like dead men
Coming back to life
Switchfoot – Rise Above It
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti