Periaatteessa tällä hetkellä minun tulisi poukkoilla tuolla innoissani kuolaten miehiä, mutta eipä ole ihan tapahtunut. Tämä viikko nyt muutenkin oli aika jääkiekkoa, ja hikisten sympaattisten leijonien voittajia ei lähimaisemissa ollut läheskään.
© Tomi Hänninen |
Mitä tällä viikolla muuten... olin muun muassa kahvilla kahden 5-kymppisen miehen kanssa. Suunnittelimme rajua seksisessiota. Noot. Törmäsin toisen kanssa kirjastossa ja toinen tuli kahvilla istumaan samaan pöytään. Puhelua muun muassa avaruudesta kuin jossain yhteisessä filosofiakohtauksessa. En enää edes muista, mistä tutumpi mies on tuttu. Minulle on kai tosiaan helppo tulla puhumaan, ja joskus harrastin oikeastaan päivittäin lehtien lukua kahviloissa. Mies työskentelee liikuntarajoitteisten parissa, ja olen muutenkin omalla tahollani suunnitellut alkavani tehdä noita hommia, joten etenkin sen takia juttu kai luistaa.
Olen nyt muistellen ollut kai aina vähän täti. Yläaste- ja lukiotutut ovat jotkut sanoneet, etten ollut ikinä varsinaisesti teini. Sen verran kun ulkomuoto antoi myöten (olin porukan pienimpiä) olin varoitteleva mamma pillurallittelijoihin innostuneille kavereille. Tietenkin oli epämukavuusaikoja, ja esimerkiksi lukiossa kulutin usein välitunnit livahtaen salaa puolihylättyyn pukuhuoneeseen, kun halusin olla ihan vain yksin.
Omia keski-iän villityksiä ja heräämisiä pelätessä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti