Näin vanhemmiten välillä ounastelen menkkapäänsärkyjen alkavan, mutta nuo yleensä paljastuvat lopulta jostain muusta johtuviksi. Niskan jännityksestä tai vastaavasta.
Pari kertaa olen törmännyt mieheen, jota ei seksi kierron tähän aikaan kauhistuta. Tai sitten en, hmm, ole tainnut tehdä muille tarpeeksi selväksi, että itseäni ei siis haittaa menkat ollenkaan. Melkein päinvastoin. Eihän sitä verta mistään härän kurkusta tule. Yleensä jos on ollut esimerkiksi juuri hiljan vaihdettu tamponi, joka lentää mäelle ennen seksiä, ei ole lopulta verta edes näkyvissä missään.
Kuukautisista piut paut välittäen oli toisenkin ihmisen kanssa todella hauskaa siis siksi, että menkkojen aikaan koko alavartalo tuntuu olevan todella herkillä. Hyvällä tavalla kuitenkin. Koko hommailu tuntuu melkein joltain monen minuutin puoliorgasmilta.
 |
| Virgin Mary ja hyvää viikonloppua. Punaisen ruuan yhdistäminen näihin juttuihin saa varmaan lopullisesti osalle ylet kurkkuun, mutta herkkänahat karaistukoon... |
Koko neitsyyden menettämisen tarinani on periaatteessa kumma ja kuin jostain sävelletystä novellista. Viikonlopun kunniaksi tekee näköjään mieli kertoa stoori. Paljastaa se ehkä myös paljon minusta ihmisenä yleisestikin ottaen.
Olin onnistunut pysymään neiti nunnana vielä 2-kymppiseksi. Kun itkeskelin parin vuoden itkua sen yhden miehen takia, ei hommailujen aloittaminen oikein tullut mieleen. Mietin, että jonkun tärkeän kanssa haluan aloittaa pillityskohteesta yli päästyäni. Sitten meinasinkin kuolla. Tuon jälkeen meni hetki ajatuksia kerätessä. Ja tajusin, kuinka heikolla olemassaolon säkällä täällä ehkä kaikki ovat. Omakin riskitilanne tuli aivan yllätyksenä ja osin uskomattomassa paikassa.
Sitten kesän aikoihin eräs minua vanhempi mies teki rohkeat ja sanoi kirkasvalolamppujen loisteessa, että haluaisi minut mukaansa viikonlopuksi. (Edit! Haha, siis ihan loistelamppujen ja toisaalta kesäpäivän valossa...) Mietteeni olivat olleet sopivasti jo hetken aikaa: "Saatana, seuraavalla kerralla varmaan kuolen, ja neitsyenä." Mies oli varman oloinen, olihan meillä kymmenen vuotta ikäeroa. Ja minä olin vapautuneella tuulella. Ja oli kesä. Lähdin hänen luokseen. Mies oli eronnut, asui vähän korvessa, harrasti metsästystä, ja hänellä oli kuitenkin lemmikkinä vain pienen pieni pentu, jonka nimi oli kauniin yksinkertaisesti Kissa. Itse asiassa mies oli myös isä, mutta lapsi oli tietenkin sinä viikonloppuna äidillään.
En edes muista, montako kertaa hommailimme, mutta jossain kohtaa taisin alkaa jo ihmetellä, miten hän jaksaa. Mielenkiintoista koko jutussa on ehkä myös se, että mies ei vain tainnut lopulta missään vaiheessa uskoa minun olleen neitsyt. Hän taisi ajatella sen olevan jotain huonoa yritystä nostaa tunnelmaa. No, enhän ollut mikään teini enää, en ollut varsinaisesti kauhean ruma, ja olin muka liian peloton. Tuo viimeinen seikka nauratti minua eniten. Olin siis muka jokin luonnonlahja heti. Tosin yli 2-kymppisenä nyt varmaan vaikka vahingossa on jo päässyt tarpeeksi sujuiksi itsensä kanssa, etenkin sellaisilla kokemuksilla, joihin itse olin sattunut joutumaan.
Viikonlopusta jäi mielenkiintoiset muistot. Mies koetti myöhemmin saada meistä ehkä aikaan jotain muuta (tai sitten hän halusi edelleen vain seksiä) sanomalla, että haluaisi tutustua paremmin. Mielestäni tuon sanomiseen oli kuitenkin kulunut jo liian monia päiviä, ja lisäksi tuolloin taisin ajatella, etten halua eronneen ja jo isän elämään. Meistä ei siis tullut mitään muuta kuin tuo viikonloppu. En ollut enää neiti kokemattomuus.
Eikä tapani menettää neitsyys ole missään vaiheessa harmittanut minua. Periaatteessa alkoi myös lopulta tuntua, kuin olisin menettänyt neitsyyteni vain itselleni toisesta ihmisestä huolimatta. Eihän mieskään uskonut, kun kerroin. Ja toisaalta neitsyyden menettäminen sanapartena hiertää. Itse ainakin olin tuohon aikaan jo ihan aikuinen kokonainen itseni, joka vain päätti lopulta koettaa, miltä seksi toisen ihmisen kanssa tuntuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti