lauantai 8. maaliskuuta 2014

Kyöpeli

Kovat bileet. Lauantaiaamu, ja olen ollut hereillä jo tunteja. Nimenomaan halusin aikaisen aamun mentyäni eilen nukkumaan alkuillasta. Yökyöpeli en siis ollut. Kyöpeli muuten vain.

... Tekee mieli tunnustaa eräs asia. Rekisteröidyin joitakin päiviä sitten deittisivustolle, hmm. Tosin jatko on vielä ahdistavampi: tein mahdollisimman tyhjän kuvattoman profiilin päästäkseni lukemaan muiden väsäykset kokonaan, ihan vain mielenkiinnosta. En ollut suunnitellut kirjoittavani kenellekään, ja muiden huuteluihin vastaukset ovat olleet parin sanan heittoja.

Säväyttävintä koko asiassa on se, että katselin nyt aamuyöstä lesbotyttöjen ilmoituksia innoissani. Moni toivottaa ihan vain myös ystävät tervetulleiksi, ja lesbokavereita minulla on jo nyt. Voisi olla enemmänkin. (Rainbow Countryy! Kevään kunniaksi reggae on muuten soinut aika paljon. Vaikkakaan ei tänään: Recoil – Missing Piece.)


Olisi aika hassua, jos jokin kunnon lesboidentiteetti ilmestyisi tässä iässä. "Myöhäisherännäisenä löysin viimein itseni lesbona!" Hyvin epätodennäköistä. Bi-curious olen ollut ainakin ihastelujen suhteen. (Teininä seinilläni oli myös naisia, ja itse asiassa moni koulututtu lukioon asti taisi olla varma lesboudestani. Enpä ikinä tapaillut ketään ja annoin pakkeja myös tavoitelluille pojille. Ei vain tuntunut oikealta, ei sen kummempaa... Kasvatin kunnolla tissitkin vasta lukiossa. Lisäksi sitten sen kouluvaiheen erakkotunnelmissa en tuntenut kenenkään olevan yhtä yksin kuin itse olin, ja etenkin halusin olla. Esimerkiksi abiristeilylle eksyttyäni vietin koko illan hytissä kuunnellen juurikin taas hiljan soinutta Bob Marleyta. ... Tietenkin sitä ennen olin pikaillastamisen takia oksentanut käytävällä roskikseen, varattujen vessojen kunniaksi. Tärkeintä koko puoliturhassa tarinassa on kuitenkin siis se, että hytissä vaaka-asennossa meren kanssa heiluminen tuntui moninkertaisesti ihanammalta kuin jokin biletungos, oksennusnäytöksestä viis.)

Hei tänäänhän on muuten naistenpäivä. Äärimmäisen sopivaa! ... Homoiluja taas vaihteeksi siis miettiessäni.

Moni nuoruustuttu sanoisikin lesboilu-uutisista: "Tiesin tämän!" Itse tosin tiedän, että olen ennemmin kai aseksuaalikin kuin pelkästään lesbo. Outo vertaus, mutta siis: miehet ovat hauskoja. Ja aseksuaali voisin olla kai ainakin sitä ajatellessa, kuinka innostunut olen toisen kropasta ja eritteistä, jos niissä alkaa tuntua jokin vastenmieliseltä: olen dumpannut epäröimättä miehen, jonka pusu ei maistunut hyvältä. Jokainen hoitakoon puhtausasiat kuntoon ihan omilla aivoillaan... Mies nyt ei ollut muutenkaan mikään tärinäihastus, ja odottelin varmaan prinssin ilmestyvän sitten suudelmasta. Eipä onnistunut.

Abiristeilyn merikeinumisestakin tuli mieleen: Olen haaveillut paljon jo kaikesta mahdollisesta reissailusta, jota aion tehdä kesällä, yksin. Saisin varmaan kavereita mukaan, ja ainakin yksi merireissu pitää ehdottomasti tehdä vain siitä puhuneen ystävän kanssa, mutta mutta... mieleni halajaa paljon olla myös ihan yksin ja katsella asioita omaan tahtiin. Olen hidas! Ja yhtä kuvaakin pitää saada hakea joskus minuutteja. Lisäksi puhumattomuus ja pelkkä ympäristön kuunteleminen on melkoisen huumaavaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti